Saaristomeri — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Saaristomeren kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa Paraisten ja Kemiönsaaren edustalla. Puiston pinta-ala on noin 535 neliökilometriä, josta noin 486 neliökilometriä on merta. Kansallispuistoon pääseminen edellyttää merimatkaa — puistoon ei voi ajaa autolla. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 0 laavua, 0 autiotupaa ja 14 retkeilykohdetta yhteensä. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se syntyi vuonna 1983.
- Retkeilykohteita
- 14 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 535 km²
- Perustamisvuosi
- 1983 (laki annettu 1982)
- Maakunta
- Varsinais-Suomi
- Telttailupaikkoja
- 2 kpl
- Luontotorneja
- 1 kpl
- Käymälöitä
- 3 kpl
- Retkisatama
- Vähintään 3 retkisatamaa — veneilijän maihinnousu- ja taukopaikkoja. Sijainnit näet Polkuoppaan kartalta.
- Koordinaatit
- 59.889°N, 21.8578°E
- Alue
- lat 59.6685–60.1788, lng 21.0238–22.7743
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Elokuu 2026
Missä Saaristomeri sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Saaristomeren kansallispuistoon?
Saaristomeren kansallispuistoon ei pääse autolla — sinne pääseminen edellyttää aina merimatkaa. Lähimmät yhteysalussatamat ovat noin 70 kilometrin päässä Turusta Nauvon Pärnäisissä ja noin 180 kilometrin päässä Helsingistä Kemiönsaaren Kasnäsissä. Kummastakin satamasta pääsee jatkamaan Finferriesin yhteysaluksella, ja veneetön kulkija tavoittaa käytännössä vain muutaman käyntikohteen: Björkön, Bodön, Örön, Berghamnin ja Jurmon. Ajantasaiset aikataulut ja varaukset löytyvät Finferriesin varauspalvelusta.
Satamat, pysäköinti ja veneily
Pärnäisissä ja Kasnäsissä on valtion maksuttomia pysäköintialueita sekä yksityisiä maksullisia paikkoja. Yhteysalusmatkat on aina varattava etukäteen — vain kesäisin liikennöivä Houtskari–Iniö-reitti on maksullinen, muuten yhteysalusliikenne on matkustajille maksutonta. Kajakilla pääsee helposti rantautumaan useimmille saarille, joilla on kansallispuiston palveluita; sopivia lähtöpaikkoja ovat esimerkiksi Kasnäs ja Korpoström.
Sesonki ja olosuhteet
Veneilykausi on kiihkeimmillään vain kuutisen viikkoa, mutta aktiivisimmat liikkuvat vesillä huhtikuusta loka–marraskuun taitteeseen. Utön reitti liikennöi ympäri vuoden, kun taas Kasnäsin ja Örön reitillä on erilliset kesä- ja talviaikataulut. Suuri osa puiston luodoista on suljettu maihinnousulta 1.4.–31.7. pesivien lintujen vuoksi, mikä rajaa käytännössä sitä, minne keväällä ja alkukesällä pääsee. Sää merellä voi muuttua nopeasti — tarkista sääennuste ja varoitukset Ilmatieteen laitokselta ennen retkelle lähtöä.
Koirat
Lemmikkien vapaana pitäminen on kielletty myös Saaristomeren kansallispuistossa — koira on tervetullut, mutta ainoastaan kytkettynä. Örössä koiraa ei saa viedä karjan laidunalueille.
Tulenteko
Avotulen saa tehdä vain huolletuilla ja merkityillä tulipaikoilla, joilla on tarjolla polttopuuta — puu voi olla tarpeen pilkkoa itse. Maastopalovaroituksen aikana avotuli on kielletty lukuun ottamatta hormillisia keittokatoksia. Myös risukeitin on tuolloin kielletty. Tarkista voimassa oleva maastopalovaroitus Ilmatieteen laitokselta ennen retkelle lähtöä.
Vesi
Luonnonvesi kannattaa keittää ennen juomista. Vesipisteitä on asuttujen saarten vierassatamissa, mutta monella puiston saarella ei ole juomavettä lainkaan — esimerkiksi Berghamnissa vettä ei ole saatavilla. Ota oma vesi mukaan jokaiselle retkelle.
Esteettömyys
Yhteysalukset m/s Utö ja m/s Jurmo ovat esteettömiä — m/s Utössä on hissi ja esteetön wc. Örössä liikkumista helpottavat noin 6 kilometrin pituiset vanhat mukulakivitiet. Muista saarista ei ole erillistä esteettömyystietoa saatavilla — tarkista ajantasaiset tiedot ennen matkaa.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Saaristomeri on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Saaristomeren kansallispuisto on lähes kokonaan merta. Sen 535 neliökilometristä noin 486 on vettä, ja loput ovat noin 2 000 saarta ja luotoa, hajallaan laajalla yhteistoiminta-alueella asuttujen saarten ja kylien joukossa. Puiston perustamislaki mainitsee tavoitteena nimenomaisesti elävän saaristoyhteisön säilyttämisen, ei vain luonnon suojelua. Yksi puiston suosituimmista kohteista on Örö, joka oli suljettu yleisöltä linnakesaarena yli sata vuotta ja liitettiin kansallispuistoon vasta 2015, kun Puolustusvoimat luovutti sen Metsähallitukselle.
Usein kysytyt kysymykset — Saaristomeri
Pääseekö Saaristomeren kansallispuistoon ilman omaa venettä?
Kyllä, mutta kohteita on rajallisesti. Metsähallitus nimeää veneettömälle kulkijalle sopiviksi kohteiksi Björkön, Bodön, Örön, Berghamnin ja Jurmon, joihin pääsee yhteysaluksella Pärnäisistä (Nauvo) tai Kasnäsista (Kemiönsaari). Suurin osa puiston noin 2 000 saaresta on tavoitettavissa vain omalla veneellä tai kajakilla.
Onko yhteysalus Saaristomeren kansallispuistoon ilmainen?
Valtion yhteysalusliikenne on matkustajille maksutonta — ainoastaan kesäkautena liikennöivä Houtskari–Iniö-reitti on maksullinen. Jokainen yhteysalusmatka on kuitenkin varattava etukäteen. Örön kaupalliset venereitit Kasnäsista ovat erillisiä ja maksullisia.
Voiko Saaristomeren kansallispuistoon ajaa autolla?
Ei voi. Kansallispuistoon pääseminen edellyttää aina merimatkaa. Autolla pääsee satamiin — Pärnäisiin (noin 70 km Turusta) tai Kasnäsiin (noin 180 km Helsingistä) — joissa on maksuttomia valtion pysäköintialueita. Örössä ei ole autoja lainkaan, joten sielläkin auto jätetään mantereelle.
Saako Saaristomeren kansallispuistossa telttailla vapaasti?
Ei. Tilapäinen leiriytyminen on sallittua vain erikseen osoitetuilla telttailualueilla, joita on noin parikymmentä eri saarilla. Telttailualueille ei voi varata paikkaa etukäteen, ja hiljaisuus alkaa kello 23.
Mistä Saaristomeren kansallispuiston saarilla saa juomavettä?
Vesi kannattaa ottaa mukaan omalta retkeltä. Luonnonvesi tulee keittää ennen juomista, ja vesipisteitä on lähinnä asuttujen saarten vierassatamissa. Monella puiston saarella, esimerkiksi Berghamnissa, ei ole juomavettä lainkaan.
Saaristomeri — perustaminen ja historia
Saaristomeren kansallispuisto perustettiin lailla, joka annettiin 20.8.1982, ja puisto syntyi 1.3.1983 valtion vuosien mittaan hankkimista hajanaisista maa- ja vesialueista. Lain mukaan tavoitteena on suojella Saaristomeren luontoa ja kulttuuria, turvata perinteiset luonnonkäyttötavat ja säilyttää elävä saaristoyhteisö. UNESCO nimesi alueen biosfäärialueeksi 1994, ja kansallispuisto muodostaa sen ydinalueen. Örön linnakesaari liitettiin kansallispuistoon 2015.
Mitä retkeilypaikkoja Saaristomeren kansallispuistossa on?
14 retkeilykohdetta Saaristomerellä kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.