
Telttailu on mahdollista jokamiehenoikeudella, mutta kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla säännöt ovat tiukemmat. Polkuoppaan kartalla on 320 telttailupaikkaa.
Yöpyminen on sallittu tilapäisesti; laissa ei ole yömäärää, ja pitkästä oleskelusta sovitaan maanomistajan kanssa. Kansallispuistoista Repovedellä ja Etelä-Konnevedellä telttailu on sallittu jokamiehenoikeudella, mutta leiriytymistä suositellaan taukopaikkojen lähialueille. Pallas-Yllästunturin erämaavyöhykkeellä telttapaikan saa valita vapaasti, mutta kamiinalliset teltat ovat koko puistossa kiellettyjä.
Useimmissa kansallispuistoissa telttailu on sallittu vain merkityillä telttailupaikoilla, esimerkiksi Nuuksiossa. Säännöt ovat puistokohtaisia, ja poikkeuksiakin on: UKK:n syrjävyöhykkeellä leiriytyminen on sallittu. Oulangalla telttailu ja riippumatossa yöpyminen on sallittua vain merkittyjen taukopaikkojen läheisyydessä. Kunkin puiston säännöt löytyvät luontoon.fi:n kohdesivulta kohdasta Ohjeet ja säännöt.
Varustus vaihtelee paljon. Nuuksion Iso-Holman pienellä telttailualueella ei ole käymälää eikä tulentekopaikkaa, ja Saaristomeren Norra Benskärin ja Låga Sundskärin alueet on merkitty rakenteettomiksi. Huolletuilla telttapaikoilla on käytännössä aina kuiva- tai imukäymälä.
Maastopalovaroituksen aikana avotulen teko voi olla rajoitettu, ja Leivonmäen Harjujärvellä tulen saa silloin tehdä vain keittokatoksen hormillisessa tulisijassa. Avotulen sytyttämiskiellon rikkominen on pelastusrikkomus, josta voi saada sakon (pelastuslaki 106 §).
Monet Metsähallituksen telttailualueet ovat maksuttomia. Osa on varattavia; ne varataan ja maksetaan Eräluvat.fi-palvelussa. Nuuksiossa varattavia ovat Kolmoislampi ja Kattila-niitty, ja Repovedellä on varausleirialue. Linnansaaren Sammakkoniemessä telttailu on maksullista. Helsingin kaupungin Kaunissaaressa ja Pihlajasaaressa maksu peritään kesäkaudella; kun saarten palvelut ovat talvitauolla, yleensä 15.9.–1.5., telttailu on maksutonta.
Noin 22 kilometrin päässä Helsingistä idässä, lähes ulkomerellä; yhteysvene kulkee Vuosaaresta kesäkaudella. Saunaniemessä ja 100 metriä lähempänä kiinteistöjä telttailu on kielletty.
Telttailu on sallittu vain Itäisessä Pihlajasaaressa, ja yöpymismaksu on 18 euroa vuorokaudelta.
Järven itä- ja länsipuolella on kummallakin oma telttailualue ja liiteri.
Sipoonkorven merkitty telttailualue; Storträskin rannoilla telttailu ei ole sallittua.
Tilaa noin kymmenelle teltalle luontotuvan vieressä. Kolmelle teltalle on esteetön, kovapohjainen alue.
Telttailualue taukopaikan yhteydessä; puiston alueella on myös neljä vuokrakotaa.
Keittokatoksen luona on vain vähän tasaisia paikkoja teltoille, joten paikka sopii paremmin riippumatolle.
Tilaa viidestä seitsemään teltalle.
Tilaa arviolta kuudelle teltalle taukopaikan yhteydessä.
Perille vain veneellä tai melomalla; leiriytyminen on kielletty 1.1.–30.4.
Hiekkarantainen saari Pielisellä. Kolin kansallispuistossa telttailu on sallittu vain erikseen osoitetuilla paikoilla.
Hetta–Pallas-vaellusreitin varrella Hannukurun autiotuvan lähellä, 28 kilometrin päässä Hetasta ja 27 Pallakselta.
Eniten telttailupaikkoja on Etelä-Savossa (41) ja Lapissa (36).