Linopiirroskuvitus luontotornista suon yllä, näköalatasanne kohoaa ruovikon ja illan taivaan editse.

Lintutornit ja luontotornit Suomessa kartalla

Polkuoppaan kartalla on 748 luontotornia ympäri Suomen — mukaan lukien lintutornit. Luontotorni on korotettu tähystyspaikka, josta voi seurata lintuja, maisemaa tai eläimiä häiritsemättä niitä. Torneja on kosteikoilla, lintujärvillä ja Suomen 41 kansallispuistossa Etelä-Suomesta Lappiin. Suodata alueesi luontotornit kartalla ja katso tarkat sijainnit.

PERUSTIEDOT
Luontotorneja yhteensä
748
Tyyppijakauma
Lintutorneja 392, näkö- ja näköalatorneja 112, muita 124 (628 kohteesta)
Tyyppi
Korotettu tähystyspaikka luonnon seurantaan
Käyttö
Ilmainen kaikille — ylläpitäjä on osoittanut tornin yleiseen käyttöön
Varustelu
Yleensä rappuset, tähystysaukot, katos; ei lukitusta
Esteettömyys
Vaihtelee kohteittain — tarkista ennen käyntiä
Paras aika
Muuttoaikaan huhti–toukokuu ja elokuu–lokakuu
Varusteet
Kiikarit suositeltavat; ei yleensä vesipistettä tai käymälää
Tietolähde
LIPAS / Jyväskylän yliopisto, CC BY 4.0
Avaa kartta tästä →

Lintutornit ja luontotornit kartalla

Avaa koko kartta →

Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.

LUONTOTORNEJA LISTANA

Mistä löydän lintutornin tai luontotornin läheltäni?

Polkuoppaan kartta näyttää kaikki 748 luontotornia ympäri Suomen. Avaa kartta, salli sijainti ja lähin luontotorni näkyy heti. Voit myös suodattaa kartalla alueen mukaan: valitse maakunta tai paikkakunta ja alueen tornit tulevat näkyviin. Aineisto on LIPASista — Jyväskylän yliopiston ylläpitämästä liikuntapaikkarekisteristä.

Missä luontotorneja on Suomessa?

Luontotorneja on erityisesti kosteikoilla, lintujärvillä, merenrannoilla ja kansallispuistoissa. Tiheimmin niitä on Pohjanmaalla, Etelä-Suomen lintulahdilla ja Lapin avaroilla soistumilla. Torneja on myös tunturialueilla, joista voi seurata maisemaa laajalta alalta. Esteettömyys vaihtelee: osaan pääsee pyörätuolilla, osaan johtaa vain portaikko. Tarkista kohteen tiedot ennen käyntiä, jos esteettömyys on tärkeä.

Luontotornit maakunnittain

Uusimaa56 kplVarsinais-Suomi38 kplSatakunta39 kplKanta-Häme26 kplPirkanmaa37 kplPäijät-Häme21 kplKymenlaakso21 kplEtelä-Karjala22 kplEtelä-Savo25 kplPohjois-Savo35 kplPohjois-Karjala34 kplKeski-Suomi73 kplEtelä-Pohjanmaa39 kplPohjanmaa15 kplKeski-Pohjanmaa15 kplPohjois-Pohjanmaa76 kplKainuu18 kplLappi77 kplAhvenanmaa6 kpl

Usein kysyttyä luontotorneista

Mikä ero on luontotornilla ja lintutornilla?

Käytännössä kyse on usein samasta rakenteesta. Lintutorni on vakiintunut arkikielinen nimitys korotetusta tähystyspaikasta, jota käytetään nimenomaan lintujen tarkkailuun. Luontotorni on laajempi virallinen kohdeluokka, jota käytetään retkeilykartoilla ja LIPAS-rekisterissä — se kattaa myös muuhun luonnon havainnointiin tarkoitetut tornit. Molemmat ovat yleensä maksuttomia ja avoimia kaikille.

Onko luontotorni ilmainen?

Kyllä. Lähes kaikki luontotornit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille. Torneja ei suljeta eikä niihin tarvita lupaa tai varausta — kyse ei ole jokamiehenoikeudesta vaan siitä, että ylläpitäjä on osoittanut tornin kaikkien käyttöön. Osa torneista on Metsähallituksen ylläpitämiä kansallispuistoissa, osa kuntien tai lintutieteellisten yhdistysten rakentamia ja hoitamia.

Mitä kannattaa ottaa mukaan luontotornille?

Kiikarit ovat tärkein varuste — torni korottaa näköalan, mutta ilman kiikareita yksityiskohdat jäävät näkemättä. Lintuopas tai lajintunnistussovellus helpottaa havaintojen kirjaamista. Luontotornit ovat usein tuulisia, joten ylimääräinen kerros on paikallaan. Torneilla ei yleensä ole vesipistettä tai käymälää — huolehdi retkimuonasta itse.

Miten löydän lähimmän luontotornin?

Avaa Polkuoppaan kartta osoitteessa polkuopas.fi/map ja salli sijainti — luontotornit näkyvät kartalla merkittyinä. Voit myös suodattaa kohdetyypin mukaan ja valita "Luontotorni". Aineisto kattaa 748 luontotornia ympäri Suomen. Vaihtoehtoisesti voit selata tätä sivua ja valita kiinnostavan kohteen listalta.

Sopiiko luontotorni lapsille?

Useimmille luontotorneille sopii. Torni tekee linnuntarkkailusta konkreettisen ja havainnollisen kokemuksen myös lapsille. Portaat voivat olla jyrkät — pieniä lapsia kannattaa pitää kädestä. Esteettömyys vaihtelee: tarkista kohteen tiedot etukäteen, jos liikkuminen on rajoittunutta. Luontotornilla ei tarvita erityisvarusteita tai aiempaa luontokokemusta.

Milloin luontotornilla kannattaa käydä?

Paras aika luontotornille on aamuhämärä ja myöhäinen ilta, jolloin linnut ovat liikkeellä. Kevään ja syksyn muuttoajat — huhti–toukokuu ja elokuu–lokakuu — ovat lintuharrastajien kannalta kiinnostavimmat. Kosteikot ja lintujärvet ovat vilkkaimmillaan keväisin sulan veden palattua. Talvella tornit ovat käytettävissä ja hiljaisempia — hyvä aika petolintuhavainnointiin. Ota kiikarit mukaan: paljain silmin torni ei näytä parasta mahdollista.

Suomen kansallispuistot

Suomen 41 kansallispuistoa ovat monipuolisia retkeilykohteita — löydät niistä laavuja, autiotupia, telttailupaikkoja ja merkittyjä reittejä. Polkuoppaan kartalla näkyvät kaikkien puistojen kohteet yhtenäisesti.

→Kaikki Suomen kansallispuistot — retkeilykohteet kartalla
KATSO MYÖS
→Kaikki retkeilykohteet Suomessa→Laavut Suomessa→Autiotuvat Suomessa→Telttailupaikat Suomessa→Avaa luontotornit kartalla→Patvinsuon kansallispuisto — Suomunjärven lintutorni→Luontopolut Suomessa→Retkeilyreitit Suomessa→Polkuoppaan ominaisuudet — mitä sovelluksella voi tehdä

Entä kun kohde on löytynyt?

Kohdekortti Polkuoppaan sovelluksessa, jossa "Haluan mennä" -painikkeella voi tallentaa kohteen muistiin

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi luontotornit voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Oma kokoelma Polkuoppaan sovelluksessa, "Jaa kokoelma" -painike näkyvissä

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi luontotornit kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi luontotornit voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.

Aineisto: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0), © Metsähallitus, 2026.
Päivitetty Syyskuu 2026.

Avaa kartta →