Jokamiehen oikeudet — mitä saa tehdä luonnossa
Jokamiehen oikeudella tarkoitetaan oikeutta liikkua toisen maalla ja käyttää luontoa ilman maanomistajan lupaa. Oikeus perustuu useisiin lakeihin, ei yhteen erilliseen säädökseen. Sallittua on muun muassa jalan tai pyörällä liikkuminen, tilapäinen telttailu riittävän kaukana asutuksesta — käytännössä vähintään 150–200 metriä — sekä marjojen ja sienien poimiminen.
Tämä sivu on yleistietoa jokamiehen oikeuksista — ei oikeudellista neuvontaa. Tiedot perustuvat ympäristöhallinnon julkiseen ohjeistukseen (ymparisto.fi). Yksittäisissä tilanteissa noudata viranomaisten ohjeita tai konsultoi asiantuntijaa.
Mitä jokamiehen oikeudella saa tehdä?
Jokamiehen oikeudella saa liikkua jalan, pyörällä tai hiihtäen toisen maalla — myös veneellä vesistöissä. Saa poimia marjoja, sieniä ja muita rauhoittamattomia kasveja. Saa uida luonnonvesissä, yöpyä tilapäisesti teltalla etäällä asutuksesta ja onkia tai pilkkiä ilman kalastuslupaa.
Liikkuminen koskee metsiä, niittyjä ja vesistöjä — käytännössä suurinta osaa Suomen maapinta-alasta. Kiellettyä on kulkea pihojen, viljelysten tai istutusalueiden läpi, jos siitä voi aiheutua haittaa.
Marjojen ja sienien kerääminen on sallittu rajoituksetta. Poikkeuksena ovat rauhoitetut kasvit, joita ei saa poimia missään.
Kalastuksessa onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokamiehen oikeuksiin. Muut kalastustavat — kuten verkkokalastus — vaativat luvan.
Lähde: ympäristöhallinto (ymparisto.fi/fi/luonto/jokamiehen-oikeudet)
Mitä jokamiehen oikeudella ei saa tehdä?
Jokamiehen oikeus ei kata tulentekoa toisen maalla ilman lupaa — se on yleisin väärinkäsitys. Moottoriajoneuvoilla ajaminen toisen maalla on kielletty ilman lupaa. Lähelle asutusta ei saa leiriintyä, ja jätteet on vietävä pois — luontoon ei jätetä roskia.
Tulenteon rajoitus koskee avotulen tekoa — nuotioita ja grillausta avoliekeillä. Suljettuja kaasukeittimiä ei pääsääntöisesti lueta avotuleksi, mutta metsäpalovaroituksen aikana pelastuslaitos voi kieltää myös niiden käytön. Merkityillä tulipaikoilla avotuli on sallittu ilman erillistä lupaa. Polkuoppaalla löydät tulipaikat Suomessa kartalla. Lue tarkemmin turvallisesta tulenteosta ja tulentekokielloista: Turvallinen tulenteko ja tulentekosäännöt ja Tulentekokielto ja maastopalovaroitus.
Kotirauhaa on kunnioitettava. Leirintäpaikka pitää valita niin, ettei se häiritse alueen asukkaita.
Luonnon kasvillisuutta tai pesimärauhassa olevia lintuja ei saa häiritä.
Voiko jokamiehen oikeudella yöpyä teltassa ilmaiseksi?
Tilapäinen telttailu on sallittu jokamiehen oikeudella. Laissa ei ole kirjattu tarkkaa yömäärää, mutta käytännössä 1–2 yötä samassa paikassa on kohtuullista. Pidempään leiriytyminen tai saman paikan toistuvaan käyttöön tarvitaan maanomistajan lupa. Kansallispuistoissa noudatetaan puistokohtaisia sääntöjä.
Teltalle sopiva paikka on riittävän kaukana asutuksesta — käytännössä vähintään 150–200 metriä lähimmästä asunnosta tai kesämökistä. Tarkkaa lakiin kirjattua etäisyyttä ei ole, joten harkinta on tarpeen.
Varmin vaihtoehto on valita merkitty telttailupaikka. Lupa käyttöön sisältyy paikan merkintään. Polkuoppaalta löydät telttailupaikat Suomessa kartalla.
Miten jokamiehen oikeudet pätevät kansallispuistoissa?
Jokamiehen oikeudet pätevät myös kansallispuistoissa, mutta puistoilla on omat järjestyssäännöt, jotka voivat olla yleisiä jokamiehen oikeuksia tiukempia. Metsähallituksen ylläpitämillä merkityillä reiteillä ja telttailualueilla pysyminen on ensisijainen valinta. Autiotuvat ovat lähtökohtaisesti kaikkien käytettävissä.
Esimerkiksi joillakin alueilla telttailu on sallittu vain merkityillä paikoilla, ja kulku voi olla rajoitettua pesimäaikana. Puiston järjestyssäännöt on hyvä tarkistaa Metsähallituksen luontoon.fi-sivuilta ennen reissua.
Polkuoppaalta löydät autiotuvat ja laavut Suomessa kartalla.
Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi)
Avaintiedot
| Tieto | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| Jokamiehen oikeuden oikeusperusta | Rikoslaki, ulkoilulaki, vesilaki, luonnonsuojelulaki | ymparisto.fi |
| Tulenteko ilman lupaa | Kielletty muualla kuin merkityillä tulipaikoilla | ymparisto.fi |
| Merkittyjä tulipaikkoja Polkuoppaalla | yli 600 | Polkuopas / LIPAS |
| Merkittyjä telttailupaikkoja Polkuoppaalla | noin 50 | Polkuopas / LIPAS |
| Autiotupia Polkuoppaalla | yli 150 | Polkuopas / LIPAS |
| Laavuja Polkuoppaalla | yli 2 900 | Polkuopas / LIPAS |
| Telttailun kohtuullinen aikaraja | Ei lakiin kirjattu; käytännössä 1–2 yötä samassa paikassa | ymparisto.fi |
| Kalastusoikeus | Onkiminen ja pilkkiminen sallittu; muut tavat vaativat luvan | Kalastuslaki |
| Marjojen ja sienien kerääminen | Sallittu rajoituksetta; rauhoitetut kasvit poikkeus | Luonnonsuojelulaki |
Usein kysyttyä
- Missä saa telttailla jokamiehenoikeuden nojalla?
- Jokamiehen oikeus sallii tilapäisen telttailun lähes missä tahansa riittävän kaukana asutuksesta — laissa ei ole tarkkaa metrimäärää, mutta käytännön ohjeena käytetään vähintään 150–200 metriä lähimmästä asunnosta. Toisen pihamaalla tai viljellyllä maalla telttailu ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa. Laissa ei ole tarkkaa yömäärää, mutta 1–2 yötä samassa paikassa on kohtuullista. Varmin vaihtoehto on merkitty telttailupaikka.
- Saako luonnossa tehdä nuotion missä tahansa?
- Ei. Avotulenteko toisen maalla vaatii maanomistajan luvan. Poikkeuksena ovat merkityt tulipaikat, joissa tuli on sallittu ilman erillistä lupaa. Metsäpalovaroituksen aikana alueellinen pelastuslaitos voi kieltää kaiken ulkotulenteon pelastuslain (379/2011) nojalla — tarkista ajantasainen tilanne ennen reissua.
- Pätekö jokamiehen oikeus kansallispuistoissa?
- Kyllä, jokamiehen oikeus pätee kansallispuistoissa, mutta puiston omat järjestyssäännöt voivat rajoittaa sitä. Esimerkiksi telttailu voi olla sallittu vain merkityillä alueilla. Tarkista puiston säännöt Metsähallituksen luontoon.fi-sivuilta ennen reissua.
- Pätevätkö jokamiehen oikeudet luonnonpuistoissa?
- Eivät samalla tavalla kuin kansallispuistoissa. Luonnonpuisto on kansallispuistoa tiukempi suojelukategoria: merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuminen on siellä yleensä kielletty ilman kirjallista, tieteelliseen tarkoitukseen myönnettävää lupaa. Suomen 19 luonnonpuistosta vain yhdeksässä pääsee liikkumaan merkityillä poluilla; kaksi niistä on Kevo ja Olvassuo. Kevon luonnonpuistossa saa kulkea sen merkityillä, pitkillä vaellusreiteillä (kanjonireitti ja Kuivin tunturireitti) ja yöpyä vain merkityillä yöpymispaikoilla — reitit ovat auki vain osan vuotta, joten tarkista ajantasaiset aukioloajat ja reittitiedot Metsähallituksen luontoon.fi-sivuilta ennen reissua. Olvassuon luonnonpuistossa liikkuminen rajoittuu kahteen lyhyeen luontopolkuun (Sammakkosuo pohjoisessa, Kirkaslampi etelässä) sekä Saunakankaan kymmenen hengen autiotupaan puiston keskellä. Muualla kummassakin puistossa liikkuminen on kielletty, sillä maasto on herkkää.
- Onko marjastaminen ja sienestäminen sallittua toisen maalla?
- Kyllä, rajoituksetta. Marjojen ja sienien poimiminen sekä muiden rauhoittamattomien kasvien kerääminen — eli marjastaminen ja sienestäminen — kuuluvat jokamiehen oikeuksiin, eikä maanomistajan lupaa tarvita. Poikkeuksena ovat rauhoitetut kasvilajit, joita ei saa poimia.
- Miten kauas asutuksesta pitää leirintäpaikka valita?
- Laissa ei ole tarkkaa metrimäärää. Ohjeena käytetään "riittävän kaukana asutuksesta" -periaatetta, joka tarkoittaa käytännössä vähintään 150–200 metriä lähimmästä asunnosta tai vapaa-ajan asunnosta. Jos sopivaa paikkaa on vaikea arvioida, merkitty telttailupaikka on varmin valinta.
Lähteet: ympäristöhallinto (ymparisto.fi/fi/luonto/jokamiehen-oikeudet) · Ympäristöministeriö (ym.fi) · Metsähallitus (luontoon.fi) · Kohdemäärät: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0).
Päivitetty 2026-06.