Retkieväät — mitä syödä retkellä

Mitä retkieväitä kannattaa pakata, jos kylmälaukkua ei ole?

Parhaiten repussa säilyvät kuivatut ja säilykkeisiin pakatut eväät, sillä ne eivät tarvitse kylmäsäilytystä. Metsähallituksen Retkiruokaoppaan mukaan liha- ja maitotuotteista parhaiten säilyvät sulatejuusto, voi, maitojauhe, meetvursti, palviliha sekä liha- ja kalasäilykkeet ja kuivattu liha ja kala. Jos kylmälaukkua ei ole käytettävissä, Ruokavirasto suosittelee valitsemaan vain muita kuin helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Ruokavirasto muistuttaa, että useimmat mikrobit lisääntyvät +6–+60 asteen välillä ja kasvu on nopeinta +20–+40 asteessa — jo muutaman tunnin säilytys tässä lämpötilassa voi muuttaa helposti pilaantuvan ruoan syömäkelvottomaksi. Retkellä kannattaa siis suosia sellaisia eväitä, jotka kestävät huoneenlämpöä koko päivän: kuivattuja hedelmiä ja marjoja, pähkinöitä ja siemeniä, näkkileipää, säilykkeitä sekä kuivattua lihaa ja kalaa.

Talvella pakkanen toimii omana kylmälaukkunaan, ja mukaan voi ottaa pilaantuvampiakin tuotteita, kuten lihaa ja kalaa — kunhan ne pysyvät kylmässä myös auto- tai junamatkalla. Jos mukana on sekä pilaantuvampia että pitkään säilyviä eväitä, herkimmin pilaantuvat kannattaa syödä ensimmäisenä.

Lähde: Ruokavirasto · Metsähallituksen Retkiruokaopas

Miten eväät pysyvät kylminä retkellä ilman kylmälaukkua?

Kaksi vajaaksi vedellä täytettyä, pakastettua puolen litran pulloa toimii päiväretkellä kylmälaukun tapaan. Pullot ja eväät suljetaan tiiviisti pakasteiden kuljetuspussiin, ja pussin ympärille kierretään varavaate eristämään lämpöä. Metsähallituksen Retkiruokaoppaan mukaan tällainen jääkaappipussi pysyy kylmänä noin päivän. Luonnosta löytyy myös omia jääkaappeja, kuten kostea sammalikko tai järveen upotettu muovipussi.

Retkiruokaoppaan mukaan päiväretken jääkaappipussi tehdään täyttämällä kaksi puolen litran pulloa vajaaksi vedellä ja pakastamalla ne. Pullot ja eväät pakataan pakasteiden kuljetuspussiin juuri ennen lähtöä, ja pussi suljetaan tiiviisti. Pussi toimii kylmänä noin päivän ja sen jälkeenkin hieman viileämpänä paikkana kylmätuotteille.

Luonnon omia jääkaappeja ovat kosteat sammalikot, maakuoppa sekä verkko- tai muovipussin upottaminen järveen. Metsähallitus neuvoo merkitsemään säilytyspaikan jollain, jota ilman ei voi jatkaa matkaa — esimerkiksi kengällä tai vaellussauvalla — jotta eväät eivät jää sinne.

Lähde: Metsähallituksen Retkiruokaopas (julkaisut.metsa.fi)

Mitä eroa on merkinnöillä "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöajankohta"?

"Parasta ennen" -merkintä kertoo ajankohdan, johon saakka elintarvike säilyy hyvänä ja käyttökelpoisena — tuotetta voi yleensä käyttää sen jälkeenkin, jos se näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta. "Viimeinen käyttöajankohta" sen sijaan on päivä, jonka jälkeen tuotetta ei saa Ruokaviraston mukaan käyttää eikä myydä lainkaan, koska kyse on mikrobiologisesti herkästi pilaantuvasta tuotteesta, kuten tuoreesta lihasta tai kalasta.

Ero on tärkeä juuri retkellä, koska päiväysmerkintä olettaa katkeamattoman kylmäketjun. Ruokavirasto toteaa, että vain avaamaton ja koko ajan kylmässä säilytetty elintarvike säilyy viimeiseen käyttöpäivään asti — repussa lämmennyt tuote ei enää täytä tätä ehtoa, vaikka päivämäärä olisi vielä voimassa.

"Viimeinen käyttöajankohta" -merkintää käytetään mikrobiologisesti herkästi pilaantuville tuotteille, kuten pastöroimattomalle maidolle, tuoreelle lihalle, jauhelihalle ja tuoreelle kalalle. "Parasta ennen" -merkintä koskee sen sijaan säilyvämpiä tuotteita, joiden laatu — ei turvallisuus — heikkenee ajan myötä.

Lähde: Ruokavirasto — Päiväysmerkinnät

Miten kädet pestään retkellä, jos vettä ei ole saatavilla?

Ruokavirasto neuvoo puhdistamaan kädet ensin hajusteettomalla kosteuspyyhkeellä ja käyttämään sen jälkeen käsien desinfiointiaineeksi tarkoitettua tuotetta, jos vettä ei ole saatavilla — esimerkiksi piknikillä tai retkellä. Järjestyksellä on väliä — pelkkä desinfiointiaine ei poista likaa yhtä hyvin kuin pyyhkiminen ennen sitä. Kädet kannattaa pestä aina ennen ruoanlaittoa ja ruokailua.

Käsien pesu on retkellä usein mahdotonta ilman vettä. Polkuoppaan 3 707 taukopaikasta — laavusta, tulipaikasta ja autiotuvasta — käymälä on kirjattu vähintään 1 401 kohteeseen, mutta käymälä ei tarkoita samaa kuin pesuvesipiste, eikä puuttuva merkintä tarkoita, ettei kohteessa olisi käymälää.

Ruokavirasto suosittelee hieromaan kämmeniä yhteen noin 20 sekuntia ja huomioimaan myös kämmenten selkäpuolet, sivustat, ranteet, sormien välit sekä kynsien ja sormusten alustat. Retkiolosuhteisiin kannattaa varata antiseptisiä kosteuspyyhkeitä, jos vesipesuun ei ole mahdollisuutta.

Lähde: Ruokavirasto — Käsienpesu

Miten allergia tai erityisruokavalio otetaan huomioon retkiryhmässä?

Erityisruokavaliota noudattavan ei tarvitse jättäytyä retkeltä pois — Metsähallituksen Retkiruokaoppaan mukaan tärkeintä on suunnitella etukäteen. Ainesosaluettelossa allergioita tai intoleransseja aiheuttavat aineet, kuten gluteenia sisältävät viljat, maito, munat, kala, pähkinät, soija, seesami, sinappi, selleri ja sulfiitit, on aina ilmoitettava omilla nimillään ja erotettava muusta luettelosta esimerkiksi kirjasintyylillä.

Ruokavirasto edellyttää, että allergeenit ilmoitetaan selkeästi myös pakkaamattomassa elintarvikkeessa, kirjallisesti tai suullisesti — tämä koskee esimerkiksi matkan varrella ostettuja irtotuotteita. Retkiruokaoppaan mukaan erityisruokavaliot kannattaa huomioida jo kuivattaessa ja pakatessa ruokaa, jotta kontaminaatiota ei tapahdu, ja valmisruokien, puolivalmisteiden ja mausteseosten sopivuus kannattaa varmistaa etukäteen.

Ryhmät kannattaa jakaa niin, että samaa ruokavaliota noudattavat ovat samassa porukassa — silloin on helpompi valmistaa tietyntyyppiset ruoat kerralla ja varmistaa, ettei allergeeneja joudu vahingossa muiden ruokaan. Oma, selvästi merkitty pussi tai rasia kullekin ruokavaliolle on yksinkertaisin tapa pitää eväät erillään.

Lähde: Ruokavirasto — Ruoka-allergeenit · Metsähallituksen Retkiruokaopas

Näyttääkö Polkuopas, mistä retkellä saa juomavettä?

Ei — Polkuopas ei näytä, mistä retkikohteessa saa juomakelpoista vettä. Kartalla on koko maasta vain yksi vesipiste, jonka kuvauksessa mainitaan juomavesi, joten tieto kannattaa tarkistaa Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta, jonka omien sanojen mukaan sen retkikohteiden sivuilta löytyvät tiedot juomavedestä. Epävarmassa tilanteessa Metsähallitus neuvoo keittämään luonnonveden viisi minuuttia tai käyttämään desinfiointitabletteja.

Luonnonveden käyttö juomavetenä on Metsähallituksen mukaan aina omalla vastuulla. Etelä-Suomessa ja asutuskeskusten lähellä vettä ei yleensä voi ottaa suoraan pintavesistä, koska asutus, maatalous ja teollisuus ovat heikentäneet pintaveden laatua — lähdevettä suositellaan mieluummin kuin pintavettä, eikä vettä pidä juoda, jos se haisee tai maistuu oudolta.

Sinilevää sisältävää vettä ei tule käyttää edes keitettynä; sinilevän tunnistamisesta kerrotaan tarkemmin omassa oppaassa. Täytettyyn juomapulloon vesi säilyy Metsähallituksen Retkiruokaoppaan mukaan juomakelpoisena 3–5 vuorokautta, kunhan pullo huuhdellaan aina täytettäessä ja pestään päivittäin.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi) — Juomavesi

Missä retkellä voi pysähtyä syömään, ja minne ruokaroskat laitetaan?

Polkuoppaan kartalla on 3 707 laavua, tulipaikkaa ja autiotupaa, joissa voi pysähtyä syömään ympäri Suomen, ja ne voi suodattaa maakunnan mukaan. Ruokaroskat kuuluvat aina omaan reppuun. Metsähallituksen retkietiketin mukaan kuivakäymälään voi laittaa vain pienen määrän ruoantähteitä, ja loput jätteet kannetaan pois.

Jätelaki kieltää roskaamisen. Ympäristöön ei saa jättää jätettä niin, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai vaaraa ihmiselle tai eläimelle. Jos jotain jää maastoon, roskaajan on jätelain mukaan poistettava se ja siivottava roskaantunut alue.

Metsähallitus neuvoo pakkaamaan eväät kestoastioihin roskien välttämiseksi ja suosimaan poltettavia pakkausmateriaaleja, kuten paperia ja pahvia — muovia tai alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia ei saa polttaa, sillä niistä voi syntyä hajoamatonta jätettä ja myrkyllisiä kaasuja. Maastopalovaroituksen ja tulentekokieltojen ajantasaisen tilanteen näkee tulentekokielloista, ja tulenteon säännöt tarkemmin tulenteko ja turvallisuus -oppaassa.

Lähde: Jätelaki 646/2011 (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi) — Retkietiketti

Avaintiedot

Usein kysyttyä

Mitä eväitä retkelle kannattaa ottaa, jos kylmälaukkua ei ole?

Muita kuin helposti pilaantuvia elintarvikkeita — Ruokavirasto suosittelee tätä, jos kylmätilaa ei ole käytettävissä. Parhaiten kestävät kuivatut hedelmät ja marjat, pähkinät ja siemenet, näkkileipä, säilykkeet sekä kuivattu liha ja kala. Liha- ja maitotuotteista parhaiten säilyvät Metsähallituksen Retkiruokaoppaan mukaan sulatejuusto, voi, maitojauhe, meetvursti, palviliha sekä liha- ja kalasäilykkeet.

Kuinka kauan retkieväät kestävät repussa kesällä?

Ruokaviraston mukaan useimmat mikrobit lisääntyvät +6–+60 asteen välillä, ja kasvu on nopeinta +20–+40 asteessa — jo muutaman tunnin säilytys tässä lämpötilassa voi tehdä helposti pilaantuvasta ruoasta syömäkelvotonta. Siksi herkimmin pilaantuvat eväät, kuten juustoa tai smetanaa sisältävät ruoat, kannattaa syödä ensimmäisenä ja loppupäivän eväät valita pitkään säilyvistä tuotteista.

Mitä eroa on merkinnöillä "parasta ennen" ja "viimeinen käyttöajankohta"?

"Parasta ennen" kertoo ajankohdan, johon saakka tuote säilyy hyvänä — sen jälkeenkin tuotetta voi yleensä käyttää, jos se näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta. "Viimeinen käyttöajankohta" on päivä, jonka jälkeen tuotetta ei saa Ruokaviraston mukaan käyttää eikä myydä, ja se koskee herkästi pilaantuvia tuotteita, kuten tuoretta lihaa tai kalaa. Merkintä olettaa katkeamattoman kylmäketjun, joten repussa lämmennyt tuote ei enää täytä sitä, vaikka päivämäärä olisi voimassa.

Miten kädet pestään retkellä, jos vettä ei ole saatavilla?

Ruokavirasto neuvoo puhdistamaan kädet ensin hajusteettomalla kosteuspyyhkeellä ja käyttämään sen jälkeen käsien desinfiointiaineeksi tarkoitettua tuotetta. Järjestyksellä on väliä — pelkkä desinfiointiaine ei poista likaa yhtä hyvin kuin pyyhkiminen ennen sitä. Polkuoppaan 3 707 taukopaikasta — laavusta, tulipaikasta ja autiotuvasta — käymälä on kirjattu vähintään 1 401 kohteeseen, mutta se ei tarkoita pesuvesipistettä eikä puuttuva merkintä tarkoita, ettei kohteessa olisi käymälää.

Näyttääkö Polkuopas, mistä retkellä saa juomavettä?

Ei. Polkuoppaan kartalla on koko maasta vain yksi vesipiste, jonka kuvauksessa mainitaan juomavesi — Polkuopas ei muutoin seuraa juomaveden laatua tai saatavuutta. Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta löytyvät retkikohteiden omat tiedot juomavedestä. Epävarmassa tilanteessa vesi kannattaa keittää viisi minuuttia tai desinfioida tableteilla, eikä sinilevää sisältävää vettä pidä käyttää edes keitettynä.

Miten allergia tai erityisruokavalio otetaan huomioon retkiryhmässä?

Suunnittelemalla etukäteen. Allergeenit, kuten gluteenia sisältävät viljat, maito, munat, kala, pähkinät, soija, seesami, sinappi, selleri ja sulfiitit, on ainesosaluettelossa aina ilmoitettava omilla nimillään ja erotettava muusta luettelosta esimerkiksi kirjasintyylillä — myös pakkaamattomassa ruoassa. Metsähallitus suosittelee jakamaan ryhmät niin, että samaa ruokavaliota noudattavat ovat samassa porukassa, ja pakkaamaan kunkin ruokavalion ainekset omaan, selvästi merkittyyn pussiin kontaminaation välttämiseksi.

Mihin retkellä syntyvät ruokaroskat ja pakkaukset laitetaan?

Kaikki jäte, joka ei maadu, kannetaan pois omassa repussa. Metsähallituksen retkietiketin mukaan kuivakäymälään voi laittaa vain pienen määrän ruoantähteitä. Jätelaki kieltää roskaamisen ympäristössä, ja jos jotain jää maastoon, roskaajan on jätelain mukaan poistettava se ja siivottava roskaantunut alue. Muovia tai alumiinifoliota sisältäviä pakkauksia ei saa polttaa edes tulipaikalla, koska niistä voi syntyä hajoamatonta jätettä ja myrkyllisiä kaasuja.

Missä retkellä voi pysähtyä syömään?

Polkuoppaan kartalla on 3 707 laavua, tulipaikkaa ja autiotupaa ympäri Suomen, joissa voi pysähtyä syömään. Kohteet voi suodattaa kartalla maakunnan tai tyypin mukaan ja valita lähimmän omalta reitiltä. Eniten taukopaikkoja on Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa niitä on yhteensä 1 309 (laavu, tulipaikka, autiotupa ja varaustupa).

• Tulipaikat Pohjois-Pohjanmaalla — eniten tulipaikkoja koko maassa
• Tulipaikat Uudellamaalla
• Laavut Suomessa kartalla
• Tulenteko luonnossa — säännöt ja tulentekokiellot
• Retkeilyvarusteet aloittelijalle — mitä ottaa mukaan
• Sinilevä — miten tunnistat sen ja voiko silloin uida

Entä kun kohde on löytynyt?

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.