Sinilevä — miten tunnistat sen ja voiko silloin uida
Sinilevä näkyy vedessä vihertävänä tai kellertävänä hiutaleena, joka runsaana muodostaa raitoja rantaan tai maalimaisen kerroksen veden pintaan — yleisimmin heinä-elokuussa, kun vesi lämpenee yli 20 asteeseen. Suomessa tilannetta seurataan noin 300 havaintopisteessä kesäkuusta syyskuuhun, ja tuoreimman tiedon näkee Vesi.fi- ja Järviwiki-palveluista. THL suosittelee välttämään uintia, jos levää näkyy vedessä selvästi.
Tämä sivu ei näytä ajantasaista sinilevätilannetta. Ajantasaisen tilanteen näkee Vesi.fi- ja Järviwiki-palveluista, joita ylläpitää Suomen ympäristökeskus (Syke). Polkuopas näyttää uimarannat ja uimapaikat kartalla — ei levän määrää tietyllä hetkellä.
Miltä sinilevä näyttää ja miten sen tunnistaa muista levistä?
Sinilevä erottuu tavallisesta viherlevästä kahdella yksinkertaisella kokeella. Keppitestissä sinilevä hajoaa vedessä hienoiksi hiutaleiksi, kun taas muu levä jää rihmamaisena kepin ympärille. Lasitestissä vesinäyte saa seistä tunnin ajan: jos pinnalle nousee vihreä kerros, kyseessä on todennäköisesti sinilevä. Runsaana sinilevä muodostaa keltavihreitä levälauttoja tai jopa hernekeittomaisen veden.
Sinilevä ei ole varsinainen levä vaan syanobakteeri. Se viihtyy erityisesti ravinteikkaissa, lämpimissä ja tyynissä vesissä — sekä järvissä että Itämerellä. Vähäinen määrä näkyy vedessä pieninä vihertävinä tai kellertävinä hiukkasina; tuuli voi kasata sen keltavihreiksi raidoiksi rantaveteen.
Lähde: Suomen ympäristökeskus / Vesi.fi (tunnistusohje)
Missä ja milloin sinilevää esiintyy eniten Suomessa?
Sinilevää esiintyy eniten heinä-elokuussa, kun vesi on lämpimintä ja tuulta on vähän. Kansallista seurantaa tehdään kesäkuusta syyskuuhun noin 300 havaintopisteessä ympäri Suomen, ja satelliittihavainnot täydentävät seurantaa viimeisten kolmen päivän ajalta. Sinilevää voi esiintyä sekä sisävesissä että Itämerellä, ei vain toisessa.
Sinilevän kasvua kiihdyttää erityisesti ravinteikkuus: rehevöityneet, matalat ja hitaasti vaihtuvat vedet ovat alttiimpia kukinnoille kuin karut, syvät järvet. Tilanne voi vaihdella samallakin rannalla päivästä toiseen tuulen ja lämpötilan mukaan, joten yhden päivän havainto ei kerro koko kesän tilanteesta.
Lähde: Suomen ympäristökeskus / Vesi.fi (valtakunnallinen sinileväseuranta)
Mistä tarkistan ajantasaisen sinilevätilanteen ennen uintia?
Polkuopas ei näytä ajantasaista sinilevätilannetta — ajantasaisen tiedon antavat Vesi.fi ja Järviwiki, joita ylläpitää Suomen ympäristökeskus ja jotka päivittyvät viikoittain kesäkuusta syyskuuhun. Polkuoppaan kartalla on sen sijaan 478 uimarantaa ja 1723 uimapaikkaa ympäri Suomen, joista voi suodattaa alueen kohteet ja valita lähimmän ennen tilanteen tarkistamista muualta.
Uimarannalla on usein virallinen vedenlaatuseuranta osana EU-uimarantaohjelmaa — katso uimarannat kartalla. Uimapaikalla vastaavaa seurantaa ei yleensä ole, joten tilanne kannattaa tarkistaa Vesi.fi- tai Järviwiki-palvelusta itse ennen uintia — katso uimapaikat kartalla.
Avaintiedot
| Tieto | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| THL:n suositus runsaan sinilevän aikaan | Vältä uintia; älä käytä vettä peseytymiseen tai ruoanlaittoon | THL |
| Tunnistuskoe: keppitesti | Sinilevä hajoaa hiutaleiksi; muu levä jää rihmana kepin ympärille | Suomen ympäristökeskus |
| Tunnistuskoe: lasitesti | Vihreä kerros nousee pinnalle noin tunnissa | Suomen ympäristökeskus |
| Runsaimman esiintymisen kausi | Heinä-elokuu, kun vesi on lämpimintä | Vesi.fi |
| Kansallisia seurantapisteitä | n. 300 kpl ympäri Suomen | Vesi.fi / Järviwiki |
| Seurantakausi | Kesäkuu–syyskuu, päivittyy viikoittain | Vesi.fi / Järviwiki |
| Esiintymisalue | Sekä järvet että Itämeri | Suomen ympäristökeskus |
| Terveysvaikutukset runsaana esiintyessä | Voi ärsyttää ihoa ja silmiä sekä aiheuttaa vatsavaivoja | THL |
| Uimarantoja Polkuoppaan kartalla | 478 kpl | Polkuopas / LIPAS |
| Uimapaikkoja Polkuoppaan kartalla | 1723 kpl | Polkuopas / LIPAS |
| Uinnin kohteita Polkuoppaan kartalla yhteensä | 2201 kpl | Polkuopas / LIPAS |
Usein kysyttyä
- Näyttääkö Polkuopas ajantasaisen sinilevätilanteen kartalla?
- Ei. Polkuopas näyttää uimarannat ja uimapaikat kartalla, mutta ei levän määrää tietyllä hetkellä. Ajantasaisen sinilevätilanteen näkee Vesi.fi- ja Järviwiki-palveluista, joita ylläpitää Suomen ympäristökeskus — molemmat päivittyvät viikoittain kesäkuusta syyskuuhun noin 300 havaintopisteen perusteella ympäri Suomen.
- Miten sinilevä eroaa tavallisesta viherlevästä?
- Sinilevä ei tartu keppiin rihmana vaan hajoaa vedessä hienoiksi hiutaleiksi — tämä keppitesti on nopein tapa erottaa se viherlevästä. Toinen keino on lasitesti: kaada vesinäyte lasiin ja anna seistä noin tunti. Jos pinnalle nousee vihreä kerros, kyseessä on todennäköisesti sinilevä eikä tavallinen vesikasvillisuus.
- Voiko sinileväisessä vedessä uida?
- THL suosittelee välttämään uintia, jos sinilevää näkyy vedessä selvästi tai lasitesti osoittaa sinilevää. Runsaan levän aikaan vettä ei myöskään tule käyttää peseytymiseen, ruoanlaittoon tai lemmikkien juomavetenä. Vähäinen, tuskin havaittava levämäärä ei yleensä estä uintia, mutta selkeä levälautta tai maalimainen pintakerros on aina syy vaihtaa uimapaikkaa.
- Esiintyykö sinilevää myös Itämeressä, vai onko se vain järvi-ilmiö?
- Sinilevää esiintyy sekä sisävesissä että Itämerellä — kukinnat ovat yleisimpiä heinä-elokuussa molemmissa. Erityisen alttiita ovat rehevöityneet, matalat ja tyynet vedet, kuten monet Etelä-Suomen järvet ja Saaristomeren suojaisat lahdet, mutta ilmiö ei rajoitu niihin: sinilevää havaitaan kesäisin myös Saimaalla ja Etelä-Lapin vesistöissä.
- Mikä ero on uimarannalla ja uimapaikalla sinilevän kannalta?
- Virallisilla uimarannoilla voi olla säännöllinen vedenlaadun seuranta osana EU-uimarantaohjelmaa, jolloin myös sinilevähavainnot kirjataan useammin. Uimapaikoilla — luonnonmukaisilla, ylläpitämättömillä rantakohdilla — vastaavaa seurantaa ei yleensä ole, joten tilanne kannattaa tarkistaa itse Vesi.fi- tai Järviwiki-palvelusta ennen uintia.
Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) · Suomen ympäristökeskus (Syke) — Vesi.fi ja Järviwiki. Kohdemäärät: Polkuopas / LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) — luvut haettu viimeisimmän julkaisun yhteydessä.
Päivitetty 2026-07.