Kansallispuistoon ensimmäistä kertaa – mitä pitää tietää

Mikä on kansallispuisto, ja mitä eroa sillä on luonnonpuistoon?

Kansallispuisto on valtion omistamalla maalla sijaitseva, lailla perustettu suojelualue, jonka pinta-ala on vähintään 1 000 hehtaaria ja jonka tarkoituksena on olla myös yleinen luonnonnähtävyys ja luonnonharrastuksen kohde — ei siis vain suojeltua aluetta, johon ei pääse. Luonnonpuisto on tiukemmin rajattu, sillä sen tarkoitus on turvata luonnonmukainen kehitys, tieteellinen tutkimus tai opetus; muualla kuin merkityillä teillä tai poluilla liikkuminen vaatii siellä Metsähallituksen luvan. Kaikki Suomen 41 kansallispuistoa on perustettu omalla laillaan, uusimpana Sallan kansallispuisto vuonna 2022.

Kansallispuiston tarkoitus ei siis ole vain suojella luontoa vaan myös tarjota paikka, jossa siihen pääsee tutustumaan — laki edellyttää, että alueella on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä tai luonnonharrastuksen kannalta. Luonnonpuiston tarkoitus on toinen — sen tehtävä on turvata luonnonmukainen kehitys, tieteellinen tutkimus tai opetus. Siksi liikkuminen on luonnonpuistossa rajoitetumpaa kuin kansallispuistossa.

Puiston raja ja mahdolliset liikkumiskiellot on merkitty maastoon selvästi havaittavalla tavalla, joten rajan näkee paikan päällä. Metsähallitus kuvailee kansallispuistoja "aina avoinna olevina ja ilmaisina" — pääsyyn ei tarvita lupaa eikä ilmoittautumista.

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023 (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi)

Maksaako kansallispuistoon meneminen?

Kansallispuistoon pääsee ilman pääsymaksua, varausta tai ilmoittautumista, ja reitit, taukopaikat sekä muut peruspalvelut säilyvät retkeilijöille maksuttomina jatkossakin. Yksi poikkeus on tulossa — 1.9.2026 alkaa viidessä kohteessa pysäköintikokeilu, joka kestää kevääseen 2027 ja jonka aikana osa pysäköintialueista muuttuu maksullisiksi.

Kokeilu koskee viittä kohdetta: Sipoonkorven kansallispuistoa, Kolin kansallispuistoa, Riisitunturin kansallispuistoa, Urho Kekkosen kansallispuistoa ja Korouoman suojelualuetta. Nimetyillä pysäköintialueilla maksu on 1 euro tunnilta, enintään 5 euroa vuorokaudessa; maksu peritään klo 9–18, ja ensimmäinen puoli tuntia on maksuton. Muut näiden kohteiden pysäköintialueet sekä kaikkien muiden 37 kansallispuiston pysäköinti pysyvät maksuttomina.

Maksullisia ovat myös aiemmin olleet erikseen varattavat palvelut, kuten varaustuvat, osa venereiteistä ja opastetut ohjelmapalvelut — nämä eivät liity uuteen kokeiluun, vaan ovat olleet maksullisia jo ennestään.

Lähde: Metsähallitus (metsa.fi) — tiedote pysäköintikokeilusta

Miksi jokamiehenoikeudet eivät päde kansallispuistossa sellaisenaan?

Jokamiehenoikeudet antavat Suomessa laajan vapauden liikkua luonnossa, mutta kansallispuistossa niiden päälle tulee oma, lakisääteinen järjestyssääntö. Laki velvoittaa Metsähallituksen laatimaan jokaiselle kansallispuistolle oman järjestyssäännön, joka voi rajoittaa liikkumista, leiriytymistä ja tulenpitoa tarkemmin kuin yleiset jokamiehenoikeudet sallisivat. Siksi jokaisen puiston omat säännöt kannattaa tarkistaa etukäteen — ei olettaa, että edellisessä puistossa opitut säännöt pätevät sellaisenaan seuraavassa.

Kansallispuistossa on kielletty muun muassa: rakennusten, rakennelmien tai teiden rakentaminen; maa-ainesten ottaminen tai maaperän vahingoittaminen; ojittaminen; kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen; sekä luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häirintä. Jokamiehen oikeudet -oppaassa on koottuna, mitä yleiset oikeudet ja velvollisuudet tarkoittavat muualla luonnossa — tämä sivu käsittelee vain sitä, missä kohdin kansallispuisto poikkeaa niistä.

Laki sallii silti kaksi asiaa, jotka jokainen retkeilijä tuntee jokamiehenoikeuksista: marjojen ja hyötysienten poimimisen sekä kalastuksen yleiskalastusoikeuksien mukaisesti. Muu poimiminen — esimerkiksi kukkien, sammalen tai risujen kerääminen — ei ole kansallispuistossa sallittua, vaikka se olisikin sallittua tavallisessa talousmetsässä.

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023 (Finlex)

Mitkä neljä asiaa ovat toisin kuin tavallisessa metsäretkellä?

Neljä käytännön asiaa poikkeaa tavallisesta metsäretkestä: tulen saa tehdä vain merkityllä paikalla eikä koskaan maastopalovaroituksen aikana, yöpyä saa vain osoitetulla telttailualueella, koira on pidettävä kytkettynä, eikä maastosta saa ottaa mukaan mitään muuta kuin marjoja ja hyötysieniä.

Metsähallituksen retkietiketti tiivistää saman asian viitenä sääntönä: kunnioita luontoa äläkä muuta sitä, suosi merkittyjä reittejä, leiriydy vain sallituille paikoille, tee tulet vain sallituille paikoille, äläkä roskaa. Telttailu tai muu yöpyminen on luonnonsuojelualueilla yleensä sallittu vain erikseen merkityillä ja huolletuilla telttailupaikoilla, ja leiriytyminen voidaan joissain puistoissa kieltää kokonaan — kannattaa tarkistaa kunkin puiston oma sivu ennen retkeä.

Koiran kytkemisvelvollisuus koskee koko Suomea 1.3.–19.8. välisenä aikana, mutta kansallispuiston oma järjestyssääntö edellyttää usein kytkemistä ympäri vuoden — tämäkin on hyvä esimerkki siitä, miksi puiston omat säännöt voivat olla tiukemmat kuin yleinen laki.

Tuli leviää maastossa helposti, joten Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen, kun maasto on kuivaa — silloin avotulta ei saa sytyttää missään, ei edes merkityllä tulipaikalla. Tulenteko luonnossa -opas käsittelee tulentekokiellot ja retkikeittimen käytön kokonaan.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi) — retkietiketti

Miten valitset ensimmäisen kansallispuistosi?

Kaksi asiaa kannattaa punnita: kuinka kaukana lähin puisto on, ja kuinka paljon siellä on merkittyjä reittejä ja rakenteita. Mitään puistoa ei voi sanoa yleisesti parhaaksi aloittelijalle, mutta esimerkiksi Syöte ja Pyhä-Luosto ovat tunnettuja tiheästä reitistöstään ja palveluistaan, ja Etelä-Suomessa myös valtion retkeilyalueet, kuten Evo, tarjoavat merkittyä reitistöä kevyemmillä säännöillä kuin kansallispuisto.

Etäisyys puiston rajaan vaihtelee paljon asuinpaikan mukaan — nämä ovat linnuntie-etäisyyksiä puiston rajalle, ei ajomatkoja: Helsingistä lähin on Sipoonkorpi, noin 16 kilometriä; Tampereelta lähin on Seitseminen, noin 45 kilometriä; Turusta lähin on Kurjenrahka, noin 26 kilometriä; ja Oulusta lähin on Rokua, noin 64 kilometriä.

Puistot eroavat myös rakennetun reitistön määrässä. Syötteellä on tiheä laavuverkosto ja merkittyjä reittejä 1–30 kilometrin pituudelta, ja Polkuopas kuvailee sitä omassa aineistossaan aloittelijalle sopivaksi kohteeksi. Pyhä-Luostolla on kahvila- ja hissipalveluita sekä Pyhän että Luoston puolella, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän. Jos haluaa aloittaa vielä kevyemmin kuin kansallispuistossa, myös valtion retkeilyalueet — kuten Evo Etelä-Suomessa, jossa on 70 kilometriä merkittyä reitistöä — tarjoavat vaihtoehdon ilman kansallispuiston tiukempia sääntöjä.

Suosituin puisto ei ole aina hiljaisin. Vuonna 2025 eniten käyntejä oli Pallas-Yllästunturilla, yli 580 000, ja Urho Kekkosen kansallispuistossa, yli 420 000; eteläisistä puistoista suosituin oli Nuuksio, lähes 300 000 käyntiä.

Lähde: Metsähallitus — käyntimäärät 2025

Mitä kansallispuistosta löytyy — laavu, autiotupa ja tulipaikka?

Polkuoppaan kartalla on 294 retkeilykohdetta kansallispuistojen rajojen sisällä: 145 laavua, 42 tulipaikkaa, 39 autiotupaa ja loput muun muassa luontotorneja, opastuspisteitä ja retkisatamia. 33 puistossa 41:stä on ainakin yksi tällainen kohde Polkuoppaan kartalla, kahdeksassa ei toistaiseksi yhtään.

Laavu on avoin, yleensä kolmiseinäinen katettu suoja, jonka edessä on usein tulentekopaikka. Autiotupa on maksuton, kaikille avoin yöpymistupa. Tulipaikka on avoin tulentekopiste ilman kattoa tai seiniä. Kaikki kolme ovat maksuttomia eikä niiden käyttöön tarvita varausta, ellei kyseessä ole erikseen merkitty varaustupa.

Kansallispuisto ei silti ole se paikka, jossa suurin osa Suomen laavuista sijaitsee. Koko maan yli 2 900 laavusta vain 145 on kansallispuiston sisällä — loput ovat tavallisissa metsissä, retkeilyalueilla ja muilla ulkoilualueilla, joihin pääsee ilman kansallispuiston tiukempia sääntöjä.

Lähde: Polkuopas / LIPAS (oma aineisto, 2026-08-31)

Mitä ottaa mukaan, ja mistä tarkistat ajantasaisen tilanteen ennen lähtöä?

Päiväretkelle riittää neljä asiaa: säänmukaiset vaatteet, ruokaa ja juomavettä, kompassi ja ajantasainen kartta sekä ensiaputarvikkeet. Ennen lähtöä kannattaa kertoa jollekulle reittisuunnitelma ja arvioitu paluuaika, ja tarkistaa maastopalovaroitustilanne Ilmatieteen laitokselta.

Retkeilyvarusteet aloittelijalle -oppaassa on tarkempi pakkauslista. Metsähallituksen Retkeilyn ABC muistuttaa, että vaara- ja hätätilanteeseen joudutaan aina yllättäen, ja varoittaa valeturvallisuudesta — pelkkään puhelimeen tai paikannukseen ei kannata luottaa ilman taitoja sen takana.

Ilmatieteen laitos antaa maastopalovaroituksen, kun maastossa on kuivaa; sen aikana avotulta ei saa sytyttää missään. Hätätilanteessa soitetaan numeroon 112 — kerro tapahtumapaikka aina myös suullisesti, ja jos tarkka osoitetieto on saatavilla, anna se. Hätätilanteessa ei kannata heittäytyä pelkästään paikannustekniikan varaan.

Ajantasaiset tiedotteet ja reittien kunnon julkaisee Metsähallitus luontoon.fi-palvelussa, jossa jokaisella puistolla on oma Ohjeet ja säännöt -sivunsa. Virallisen retkeilykartan saa maksutta Retkikartta.fi-palvelusta. Polkuopas ei näytä puiston ajantasaisia tiedotteita eikä reittien kuntoa — Polkuoppaan kartalla on sen sijaan 294 retkeilykohdetta kansallispuistojen rajojen sisällä, joita voi suodattaa ja tarkastella puistoittain.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi) — Retkeilyn ABC · Ilmatieteen laitos · 112.fi

Avaintiedot

Usein kysyttyä

Mikä on kansallispuisto, ja mitä eroa sillä on luonnonpuistoon?

Kansallispuisto on valtion omistamalla maalla sijaitseva, vähintään 1 000 hehtaarin suojelualue, joka on lailla perustettu myös yleiseksi luonnonnähtävyydeksi ja luonnonharrastuksen paikaksi — sinne siis saa ja kannattaa mennä. Luonnonpuisto on tiukemmin rajattu, sillä sen tarkoitus on turvata luonnonmukainen kehitys ja tieteellinen tutkimus; muualla kuin merkityillä teillä tai poluilla liikkuminen vaatii siellä Metsähallituksen luvan.

Maksaako kansallispuistoon meneminen?

Ei — kansallispuistoihin pääsee ilman pääsymaksua, eivätkä reitit, taukopaikat tai muut peruspalvelut muutu maksullisiksi. Ainoa poikkeus on 1.9.2026 alkava, kevääseen 2027 kestävä pysäköintikokeilu viidessä kohteessa (Sipoonkorpi, Koli, Riisitunturi, Urho Kekkosen kansallispuisto ja Korouoman suojelualue), jossa nimetyillä pysäköintialueilla maksu on 1 euro tunnilta, enintään 5 euroa vuorokaudessa.

Saako kansallispuistossa telttailla?

Vain merkityillä ja huolletuilla telttailupaikoilla — muualla telttailu tai muu yöpyminen on luonnonsuojelualueilla yleensä kielletty, ja joissain puistoissa leiriytyminen voidaan kieltää kokonaan. Sallitut telttailupaikat ja mahdolliset poikkeukset kannattaa tarkistaa kunkin puiston omalta Ohjeet ja säännöt -sivulta luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.

Mitä kansallispuistossa saa tehdä, ja mitä ei?

Laki kieltää kansallispuistossa muun muassa rakentamisen, maa-ainesten oton, ojittamisen sekä kasvien ja eläinten vahingoittamisen. Sallittua on silti liikkuminen jalan merkityillä reiteillä, marjojen ja hyötysienten poimiminen sekä kalastus yleiskalastusoikeuksien mukaisesti — tarkemmat, puistokohtaiset rajoitukset on koottu jokaisen puiston omaan järjestyssääntöön.

Saako kansallispuistossa poimia marjoja ja sieniä?

Kyllä — marjojen ja hyötysienten eli ruokasienten poimiminen on kansallispuistossa sallittua samaan tapaan kuin muuallakin Suomessa. Muiden kasvien, sammalen, risujen tai kivien ottaminen ei sen sijaan ole sallittua, vaikka se olisikin sallittua tavallisessa talousmetsässä jokamiehenoikeuden nojalla.

Näyttääkö Polkuopas kansallispuiston ajantasaiset tiedot ja reittien kunnon?

Ei. Ajantasaiset tiedotteet, reittien kunnon ja mahdolliset liikkumisrajoitukset julkaisee Metsähallitus luontoon.fi-palvelussa, jossa jokaisella puistolla on oma Ohjeet ja säännöt -sivunsa. Polkuoppaan kartalla on sen sijaan 294 retkeilykohdetta kansallispuistojen rajojen sisällä, joita voi suodattaa ja tarkastella puistoittain.

• Syöte — kansallispuisto, jota Polkuopas kuvailee aloittelijaystävälliseksi
• Pyhä-Luosto — palveluiltaan hyvin varustettu kansallispuisto
• Evo — valtion retkeilyalue Etelä-Suomessa, kevyempi vaihtoehto ensikertalaiselle
• Jokamiehen oikeudet — mitä ne tarkoittavat ja missä ne eivät päde
• Tulenteko luonnossa — säännöt ja tulentekokiellot
• Retkeilyvarusteet aloittelijalle — mitä ottaa mukaan

Entä kun kohde on löytynyt?

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.