Pyhä-Luosto — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee Lapissa Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 142 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 15 laavua, 70 retkeilykohdetta yhteensä, ja puiston tunnetuimpia kohteita ovat Pyhätunturin ja Luoston tunturialueet. Puistoa hallinnoi Metsähallitus; alkuperäinen Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938, ja nykyinen laajuus on vuodelta 2005.
- Retkeilykohteita
- 70 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 142 km²
- Perustamisvuosi
- 1938 (nykyinen laajuus vuodesta 2005)
- Maakunta
- Lappi
- Laavuja
- 15 kpl
- Autiotupia
- 2 kpl
- Keittokatoksia
- 1 kpl
- Näköalapaikkoja
- 2 kpl
- Luontotorneja
- 1 kpl
- Käymälöitä
- 14 kpl
- Koordinaatit
- 67.0694°N, 26.9776°E
- Alue
- lat 66.9776–67.2298, lng 26.7443–27.2543
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Syyskuu 2026
Missä Pyhä-Luosto sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Pyhä-Luoston kansallispuistoon?
Puistoon pääsee kahdesta päätepisteestä: Pyhätunturille (Pelkosenniemi) ja Luostolle (Sodankylä). Lähin lentokenttä on Rovaniemellä, ja alueelle kulkee pikavuoroja. Henkilöautolla saavutaan pohjoiseen Rovaniemeltä. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Pysäköinti
Pyhätunturilla ja Luostolla on laskettelukeskusten pysäköintialueet, joita voi käyttää retkeilyn lähtöpisteenä.
Sesonki ja olosuhteet
Kesäkausi (kesä–elokuu) on paras vaeltamiseen. Isokuru-rotkolaakso on upea myös syyskuussa ruskan aikaan. Talvikaudella (joulu–maaliskuu) puistossa on hiihtokeskukset, joista käsin pystyy myös liikkumaan maastossa. Tunturiolosuhteet voivat muuttua nopeasti — varaudu tuulelta ja kylmyydeltä.
Koirat
Koirat ovat sallittuja Pyhä-Luoston kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. rajoitukset tiukentuvat erityisesti herkillä suoalueilla. Metsähallitus pitää säännöt ajan tasalla luontoon.fi-palvelussa.
Tulenteko
Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla laavujen ja keittokatosten yhteydessä. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen varaustupia. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Ajantasaisen tilanteen näkee luontoon.fi:stä tai Ilmatieteen laitoksen palvelusta ennen retkeilyä.
Vesi
Tunturipurojen vesi on yleensä juomakelpoista — kiehauta tai suodata ennen juomista. Palvelukeskuksissa (Pyhä, Luosto) on juomavesi. Pidemmillä reiteillä ja Pyhä–Luosto-vaellusreitillä omat vesivaraukset ovat tarpeen.
Esteettömyys
Pyhätunturilla on lyhyt esteetön luontopolku Isokurun suuntaan. Luostolla on vastaavia lyhyitä esteettömiä reittejä laskettelukeskuksen lähettyvillä. Esteettömiksi merkittyjä kohteita on koottu myös Polkuoppaan Esteettömät retkikohteet -sivulle, ja tämän puiston ajantasaiset esteettömyystiedot löytyvät luontoon.fi:ssä.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Pyhä-Luosto on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Pyhä-Luosto koostuu kahdesta erillisestä tunturialueesta, Pyhätunturista ja Luostosta, joita yhdistää noin 20 kilometrin vaellusreitti Pyhän ja Luoston välillä. Pyhätunturilla on Suomen pisimmäksi väitetty rotkolaakso, Isokuru, jonka seinämät ovat yli 200 metrin korkuiset. Molemmilla alueilla on laskettelukeskukset, jotka palvelevat myös kesäretkeilijöitä.
Usein kysytyt kysymykset — Pyhä-Luosto
Mikä on Isokuru?
Isokuru on Pyhätunturilla sijaitseva rotkolaakso, jonka seinämät ovat yli 200 metrin korkuiset. Se on yksi Suomen syvimmistä rotkolaaksoista ja puiston tunnetuimmista maisemakohteista. Rotkon reunaa pitkin kulkee merkitty reitti.
Onko Pyhältä Luostolle vaellusreitti?
Kyllä. Pyhältä Luostolle johtaa noin 20 kilometrin vaellusreitti, jonka varrella on laavuja yöpymiseen. Reitti on merkitty ja kulkee tunturialueiden kautta. Vaellusreitti on mahdollista kulkea yhden pitkän tai kahden lyhyemmän päivän etapeissa.
Kuinka monta laavua Pyhä-Luoston kansallispuistossa on?
Polkuoppaan tietokannan mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa on 45 laavua. Ne sijaitsevat pääosin Pyhätunturin ja Luoston retkeilyreiteillä sekä niitä yhdistävällä vaellusreitillä. Laavut ovat vapaasti käytettäviä.
Onko Pyhä-Luoston kansallispuistossa käymälöitä?
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa on käymälä vähintään 24 retkeilykohteessa — sekä Pyhätunturin että Luoston alueilla laavujen ja keittokatosten yhteydessä. Käymälöiden sijainnit näet Polkuoppaan kartalta.
Pyhä-Luosto — perustaminen ja historia
Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938 yhtenä Suomen kolmesta ensimmäisestä kansallispuistosta. Vuonna 2005 puistoa laajennettiin liittämällä siihen Luoston alue, ja samalla puisto nimettiin uudelleen Pyhä-Luoston kansallispuistoksi. Nykyinen puisto kattaa kaksi erillistä tunturialuetta noin 142 neliökilometrin alueella Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa.
Mitä retkeilypaikkoja Pyhä-Luoston kansallispuistossa on?
70 retkeilykohdetta Pyhä-Luostolla kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.