Pyhä-Luosto — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla

Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee Lapissa Pelkosenniemen ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 142 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 45 laavua, 51 retkeilykohdetta yhteensä, ja puiston tunnetuimpia kohteita ovat Pyhätunturin ja Luoston tunturialueet. Puistoa hallinnoi Metsähallitus; alkuperäinen Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938, ja nykyinen laajuus on vuodelta 2005.

Kuvitus Pyhä-Luoston kansallispuistosta: Isokuru-rotko avautuu jyrkkänä koivujen reunustamana.
PERUSTIEDOT
Retkeilykohteita
51 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala
noin 142 km²
Perustamisvuosi
1938 (nykyinen laajuus vuodesta 2005)
Maakunta
Lappi
Laavuja
45 kpl
Uimarantoja
1 kpl
Luontotorneja
2 kpl
Käymälöitä
24 kpl
Koordinaatit
67.0694°N, 26.9776°E
Alue
lat 66.9776–67.2298, lng 26.7443–27.2543
Hallinto
Metsähallitus
Tiedot päivitetty
Heinäkuu 2026
Avaa Pyhä-Luosto kartalla

Missä Pyhä-Luosto sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten päästä Pyhä-Luoston kansallispuistoon?

Puistoon pääsee kahdesta päätepisteestä: Pyhätunturille (Pelkosenniemi) ja Luostolle (Sodankylä). Lähin lentokenttä on Rovaniemellä, ja alueelle kulkee pikavuoroja. Henkilöautolla saavutaan pohjoiseen Rovaniemeltä. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.

Pysäköinti

Pyhätunturilla ja Luostolla on laskettelukeskusten pysäköintialueet, joita voi käyttää retkeilyn lähtöpisteenä.

Sesonki ja olosuhteet

Kesäkausi (kesä–elokuu) on paras vaeltamiseen. Isokuru-rotkolaakso on upea myös syyskuussa ruskan aikaan. Talvikaudella (joulu–maaliskuu) puistossa on hiihtokeskukset, joista käsin pystyy myös liikkumaan maastossa. Tunturiolosuhteet voivat muuttua nopeasti — varaudu tuulelta ja kylmyydeltä.

Koirat

Koirat ovat sallittuja Pyhä-Luoston kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. rajoitukset tiukentuvat erityisesti herkillä suoalueilla. Tarkista voimassa olevat säännöt luontoon.fi-palvelusta ennen retkelle lähtöä.

Tulenteko

Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla laavujen ja keittokatosten yhteydessä. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen varaustupia. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty — tarkista tilanne luontoon.fi:stä tai Ilmatieteen laitoksen palvelusta ennen retkeilyä.

Vesi

Tunturipurojen vesi on yleensä juomakelpoista — kiehauta tai suodata ennen juomista. Palvelukeskuksissa (Pyhä, Luosto) on juomavesi. Pidemmillä reiteillä ja Pyhä–Luosto-vaellusreitillä omat vesivaraukset ovat tarpeen.

Esteettömyys

Pyhätunturilla on lyhyt esteetön luontopolku Isokurun suuntaan. Luostolla on vastaavia lyhyitä esteettömiä reittejä laskettelukeskuksen lähettyvillä. Tarkista luontoon.fi:stä ajantasaiset esteettömyystiedot.

Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.

Miksi Pyhä-Luosto on ainutlaatuinen retkeilykohde?

Pyhä-Luosto koostuu kahdesta erillisestä tunturialueesta, Pyhätunturista ja Luostosta, joita yhdistää noin 20 kilometrin vaellusreitti Pyhän ja Luoston välillä. Pyhätunturilla on Suomen pisimmäksi väitetty rotkolaakso, Isokuru, jonka seinämät ovat yli 200 metrin korkuiset. Molemmilla alueilla on laskettelukeskukset, jotka palvelevat myös kesäretkeilijöitä.

Usein kysytyt kysymykset — Pyhä-Luosto

Mikä on Isokuru?

Isokuru on Pyhätunturilla sijaitseva rotkolaakso, jonka seinämät ovat yli 200 metrin korkuiset. Se on yksi Suomen syvimmistä rotkolaaksoista ja puiston tunnetuimmista maisemakohteista. Rotkon reunaa pitkin kulkee merkitty reitti.

Onko Pyhältä Luostolle vaellusreitti?

Kyllä. Pyhältä Luostolle johtaa noin 20 kilometrin vaellusreitti, jonka varrella on laavuja yöpymiseen. Reitti on merkitty ja kulkee tunturialueiden kautta. Vaellusreitti on mahdollista kulkea yhden pitkän tai kahden lyhyemmän päivän etapeissa.

Kuinka monta laavua Pyhä-Luoston kansallispuistossa on?

Polkuoppaan tietokannan mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa on 45 laavua. Ne sijaitsevat pääosin Pyhätunturin ja Luoston retkeilyreiteillä sekä niitä yhdistävällä vaellusreitillä. Laavut ovat vapaasti käytettäviä.

Onko Pyhä-Luoston kansallispuistossa käymälöitä?

Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa on käymälä vähintään 24 retkeilykohteessa — sekä Pyhätunturin että Luoston alueilla laavujen ja keittokatosten yhteydessä. Käymälöiden sijainnit näet Polkuoppaan kartalta.

Pyhä-Luosto — perustaminen ja historia

Pyhätunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938 yhtenä Suomen kolmesta ensimmäisestä kansallispuistosta. Vuonna 2005 puistoa laajennettiin liittämällä siihen Luoston alue, ja samalla puisto nimettiin uudelleen Pyhä-Luoston kansallispuistoksi. Nykyinen puisto kattaa kaksi erillistä tunturialuetta noin 142 neliökilometrin alueella Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa.

Mitä retkeilypaikkoja Pyhä-Luoston kansallispuistossa on?

51 retkeilykohdetta Pyhä-Luostossa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet

Avaa kartta tästä

Kartalla voit tallentaa kohteita omiin paikkoihin ja suunnitella reitin.

SUOSITUT KOHTEET (51 yhteensä)
MERKIT

Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.

Avaa sovellus →
KATSO MYÖS
Kaikki Suomen kansallispuistotLaavut Suomessa — kaikki (myös Pyhä-Luostossa 45 kpl)Autiotuvat Suomessa — yöpyminen retkeillessäTelttailupaikat kansallispuistoissa

POI-data: LIPAS (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Sijaintikartta: Tilastokeskus (maakuntarajat) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE, puistorajat), CC BY 4.0

Tiedot tarkistettu Heinäkuu 2026 · Ylläpitäjä: Metsähallitus

Avaa Pyhä-Luosto kartalla