Hätätilanne luonnossa – näin soitat 112 ja kerrot sijaintisi

Toimiiko 112 kaikkialla luonnossa?

Kyllä. Hätänumero 112 on voimassa koko Suomessa, eikä puheluun tarvita suuntanumeroa, PIN-koodia tai edes toimivaa SIM-korttia. Puhelu yhdistyy minkä tahansa operaattorin verkon kautta, joten oma liittymä ei ole edellytys. Ainoa poikkeus on merellä, jossa ensisijainen numero on meripelastuksen 0294 1000 — jos sitä ei muista, myös 112 toimii merelläkin.

Matkapuhelinverkot kattavat suurimman osan Suomesta, mutta retkikohteissa on myös katvealueita. Metsähallituksen mukaan niitä on eniten Pohjois-Suomen kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla, useimmiten kuruissa eli laaksoissa — samoissa paikoissa, joissa myös autiotuvat usein sijaitsevat. Polkuoppaan kartalla on 1 058 kohdetta Lapissa; napapiirin pohjoispuolella kohteita on koko maassa 743. Polkuopas ei tiedä, missä niistä saa puhelinyhteyden — sen näkee oman operaattorin kattavuuskartalta ennen retkeä.

Vanha erämaapuhelinverkosto, joka näkyy yhä joissakin vanhoissa kartoissa, on purettu. Puhelimen ja kosketusnäytön toimintavarmuus heikkenee kovassa pakkasessa, joten puhelinta kannattaa pitää lämpimänä esimerkiksi vedenpitävässä pussissa lähellä kehoa, ja akkua säästää lentotila tai puhelimen sulkeminen tarpeettomina hetkinä. Varapuhelin kannattaa ottaa mukaan, vaikka sen liittymä ei olisi enää käytössä — hätänumeroon voi soittaa myös ilman SIM-korttia.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi, "Avun kutsuminen ja matkapuhelinkuuluvuus")

Miten kerron sijaintini, kun paikalla ei ole osoitetta?

Asenna 112 Suomi -sovellus jo ennen retkeä. Kun soitat hätäpuhelun sen kautta ja verkkoyhteys on käytössä, sijaintisi välittyy hätäkeskukseen automaattisesti. Ilman verkkoyhteyttä automaattinen välitys ei toimi, mutta sovelluksen satelliittipaikannus toimii silti — voit tällöin lukea koordinaatit ääneen suoraan sovelluksen näkymästä. Kerro paikka aina myös suullisesti, sillä Hätäkeskuslaitos itse kehottaa olemaan luottamatta pelkkään paikannustekniikkaan.

Sijaintitieto liikkuu myös automaattisesti taustalla. Eurooppalaisissa puhelimissa on maaliskuusta 2022 alkaen ollut käytössä AML-hätäpaikannuspalvelu, joka aktivoi puhelimen sijaintitiedot heti hätänumeroon soitettaessa, sekä puheluissa että hätätekstiviesteissä, ilman että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään. Tämän lisäksi hätäkeskuspäivystäjä voi tehdä hätäkeskustietojärjestelmästä erillisen paikannuspyynnön, jolla liittymän sijainti saadaan käyttöön alle 10 sekunnissa. Automaattinen välitys ei kuitenkaan korvaa suullista kuvausta paikasta, ja tarkka osoite tai muu tarkka paikkatieto kannattaa antaa aina, jos sellainen on tiedossa.

Myös nimetty maastokohde kelpaa sijaintitiedoksi. Hätäkeskuslaitos pyytää kertomaan mahdollisimman tarkasti, missä onnettomuuspaikka sijaitsee — ei vaadi katuosoitetta. Polkuoppaan kartalla on 12 366 nimettyä kohdetta, joilla jokaisella on koordinaatit — "olen Iso-Melkuttimen laavulla" on juuri sellaista tietoa, jonka avulla paikan voi löytää. Jos luet koordinaatteja Polkuoppaan kartalta, sano ääneen, että ne ovat asteina desimaalilukuna (esimerkiksi 62,123°). Hätäkeskuslaitos kertoo itse, että Suomessa käytettävä WGS84-koordinaattimuoto on asteet ja minuutit (DD°MM.mm′).

Lähde: Hätäkeskuslaitos (112.fi/sijaintitieto)

Mitä hätäkeskuspäivystäjälle kannattaa kertoa?

Hätäkeskuspäivystäjä osaa johdattaa keskustelua, eikä hätäpuheluun tarvitse valmistautua erikseen etukäteen. Metsähallitus tiivistää olennaisen: tapahtuman lyhyt kuvaus, mahdollisimman tarkka sijainti, tieto siitä, ovatko ihmiset vaarassa, ja selkeät vastaukset päivystäjän kysymyksiin. Älä sulje puhelinta, ennen kuin päivystäjä antaa siihen luvan, ja soita uudelleen, jos tilanne muuttuu.

Päivystäjä aloittaa tilannekuvan muodostamisen ja riskinarvion heti puhelun alussa, ja avun hälyttäminen voi käynnistyä jo ensitietojen perusteella — riskinarvio ei siis viivytä avun tuloa. Puhelun jälkeen kannattaa pitää puhelin käden ulottuvilla ja linja vapaana, jos viranomaiselle tulee tarve saada lisätietoja. Viranomaisen soitto voi tulla myös tuntemattomasta numerosta.

Hätäilmoituksen tekeminen ei ole vain suositus vaan lakisääteinen velvollisuus. Pelastuslain (379/2011) mukaan jokainen, joka huomaa onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi itse heti torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä tekemään hätäilmoituksen ja ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimiin.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi) · Hätäkeskuslaitos (112.fi) · Pelastuslaki 379/2011 (finlex.fi)

Entä jos verkkoa ei ole lainkaan?

Jos verkkoa ei ole lainkaan, kannattaa hakeutua ympäristöä korkeammalle ja avoimelle paikalle — se voi parantaa mahdollisuutta saada yhteys. Metsähallituksen mukaan erämaisissa kohteissa voi joutua kävelemään kilometrien päähän ennen kuin puhelu onnistuu. Jos hätänumerossa on ruuhkaa, älä katkaise puhelua vaan odota linjalla — katkaistu puhelu joutuu jonon viimeiseksi.

Hätätekstiviesti ei ratkaise heikon kuuluvuuden ongelmaa. Sen voi lähettää vain, jos puhelimessa on SIM-kortti ja toimiva verkko, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti kuulo- ja puhevammaisille. Jos pystyt puhumaan, soita aina puhelu — tekstiviestien perillemenoa ei voida taata samalla tavalla kuin puhelun.

Jos matkapuhelinverkkoa ei ole käytettävissä millään operaattorilla, ainoa toimiva vaihtoehto on satelliittipuhelin. Hätäkeskuslaitoksella on tähän oma, maksullinen numero, mutta soittajan kannattaa silti ensisijaisesti yrittää tavallista matka- tai lankapuhelinta, jos se on mahdollista. Satelliittipuhelimen numeroon ei voi lähettää tekstiviestejä.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi) · Hätäkeskuslaitos (112.fi)

Miten valmistaudun etukäteen — ja saako soittaa, jos on epävarma?

Asenna 112 Suomi -sovellus ja tarkista oman operaattorin kattavuuskartta ennen retkeä. Ota mukaan varavirtalähde ja pidä puhelin lämpimänä kylmällä säällä. Jos olet epävarma tilanteen vakavuudesta, soita silti hätänumeroon 112 — Hätäkeskuslaitos kehottaa tekemään juuri niin, eikä epävarmuus ole syy jättää soittamatta.

Sijainnin voi myös kirjoittaa muistiin jo etukäteen. Hätäkeskuslaitos suosittelee retkikohteen tarkkojen koordinaattien selvittämistä ennalta, esimerkiksi omaan sijaintitietolomakkeeseen, jos paikalla ei ole osoitetta. Sama periaate toimii Polkuoppaan kanssa — reitin voi suunnitella ja koordinaatit voi tarkistaa etukäteen, kun verkkoyhteys vielä toimii.

Polkuopas on selainpohjainen palvelu, joten se ei toimi ilman verkkoyhteyttä eikä korvaa virallista retkeilykarttaa tai kompassia. Kokoelman voi kuitenkin viedä laitteeseen, joka toimii ilman verkkoa — katso ohje GPX-tiedoston viemisestä Garmin-laitteeseen. Älä myöskään lupaa läheisille säännöllisiä päivitysviestejä leiripaikasta, sillä yhteyden saaminen voi retkikohteessa olla käytännössä mahdotonta.

Lähde: Hätäkeskuslaitos (112.fi/sijaintitieto, 112.fi/hatanumero112)

Avaintiedot

Usein kysyttyä

Näyttääkö Polkuopas matkapuhelinverkon kattavuuden tai lähettääkö se sijaintini hätäkeskukselle?

Ei kumpaakaan. Polkuopas ei tiedä matkapuhelinverkon kattavuutta eikä välitä sijaintia millekään viranomaiselle. Kattavuuden näkee oman operaattorin kattavuuskartalta. Sijainti välittyy hätäkeskukseen automaattisesti, kun hätäpuhelu soitetaan 112 Suomi -sovelluksen kautta ja verkkoyhteys on käytössä — ja myös ilman sovellusta, sillä eurooppalaisissa puhelimissa toimiva AML-hätäpaikannuspalvelu lähettää sijainnin hätäkeskukseen automaattisesti heti hätänumeroon soitettaessa.

Onko hätänumero 112 sama kaikkialla Suomessa?

Kyllä. Suomessa on käytössä vain yksi hätänumero, 112, ja se on voimassa koko maassa. Numero on maksuton, ja siihen voi soittaa ilman suuntanumeroa, PIN-koodia tai SIM-korttia — myös vanhalla puhelimella, jonka liittymä ei ole enää käytössä, kunhan akku toimii.

Voiko hätänumeroon 112 soittaa ilman verkkoyhteyttä tai SIM-korttia?

Puhelu hätänumeroon 112 yhdistyy minkä tahansa toimivan matkaviestinverkon kautta, ei vain oman operaattorin verkosta, eikä puhelimessa tarvitse olla SIM-korttia. Jos data-yhteyttä ei ole, itse puhelu toimii silti — vain sijaintitiedon automaattinen välitys vaatii verkkoyhteyden. Sijainnin voi tällöin kertoa suullisesti 112 Suomi -sovelluksen näyttämien koordinaattien perusteella, sillä sovelluksen satelliittipaikannus toimii myös ilman dataa.

Mikä on 112 Suomi -sovellus ja kannattaako se asentaa ennen retkeä?

112 Suomi on Hätäkeskuslaitoksen ilmainen sovellus, joka lähettää sijaintitietosi automaattisesti hätäkeskukseen, kun hätäpuhelu soitetaan sovelluksen kautta. Paikannustarkkuuden mediaani on noin 11 metriä. Sovellus kannattaa asentaa ja käydä läpi jo ennen retkeä, sillä se on hyödyllisin juuri silloin, kun osoitetta ei ole kertoa.

Mihin numeroon soitetaan hätätilanteessa vesillä?

Sisävesillä eli järvillä ja joilla soitetaan tavalliseen hätänumeroon 112. Merellä ensisijainen numero on meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000, josta vastaa Rajavartiolaitos. Jos numeroa ei muista, kiireellisessä hätätilanteessa toimii myös 112 merelläkin.

Voiko hätänumeroon 112 soittaa, jos on vain epävarma tilanteen vakavuudesta?

Kyllä — ohje on soittaa itse, jos on edes epävarma tilanteen kiireellisyydestä. Hätänumeroa ei silti saa käyttää kysely- tai tiedustelutarkoituksessa eikä tilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa, ja väärinkäytöstä voidaan rangaista. Vuonna 2025 hätäkeskus vastasi noin 2,65 miljoonaan ilmoitukseen, joista noin joka viides ei kuulunut hätänumeroon.

• Kaldoaivin erämaa-alue Pohjois-Lapissa
• Kemihaaran erämaa-alue Pohjois-Lapissa
• Patvinsuon kansallispuisto
• Maastopalovaroitukset ja tulentekokiellot
• Jokamiehen oikeudet

Entä kun kohde on löytynyt?

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.