Kemihaara — erämaa-alue kartalla

Kemihaara on erämaalain (62/1991) nojalla vuonna 1991 perustettu erämaa-alue Savukoskella Itä-Lapissa, noin 302 neliökilometrin laajuudella. Alue rajautuu pohjoisessa suoraan Urho Kekkosen kansallispuistoon ja muodostaa sen kanssa yhtenäisen suojelukokonaisuuden. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 9 autiotupaa ja 67 retkeilykohdetta yhteensä — merkitsemätöntä erämaastoa omatoimiselle vaeltajalle.

Kuvitus Kemihaaran erämaa-alueesta: leveä tunturijoki mutkittelee erämaametsän halki loivien tuntureiden välissä.

PERUSTIEDOT

Aluetyyppi: Erämaa-alue (erämaalaki 62/1991)
Kunta: Savukoski
Retkeilykohteita: Vähintään 67 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala: noin 30 200 hehtaaria
Perustamisvuosi: 1991
Laavuja: Vähintään 16 kpl
Autiotupia: Vähintään 9 kpl
Tulipaikkoja: Vähintään 11 kpl
Käymälöitä: Vähintään 23 kpl
Hallinto: Metsähallitus
Alue (suuntaa-antava): lat 67.5–68, lng 28.5–29.7
Tiedot päivitetty: Elokuu 2026

Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Avaa Kemihaara kartalla

Koko kartta on avoin ilman kirjautumista — yli 8 000 reittiä mukana.

Missä Kemihaaran erämaa-alue sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten Kemihaaran erämaa-alueelle pääsee?

Alue sijaitsee Savukosken kunnassa, Urho Kekkosen kansallispuiston eteläpuolella. Lähtöpisteet ovat pääosin Savukosken kirkonkylän ja Sallan suunnalta. Alue on merkitsemätöntä erämaastoa — omatoiminen suunnistustaito on tarpeen.

Milloin Kemihaaran erämaa-alueelle kannattaa lähteä?

Heinä–syyskuu on paras aika vaeltamiseen. Syyskuussa ruska on alueella näyttävä. Sää voi muuttua nopeasti, ja alueen syrjäisyyden vuoksi apu voi olla kaukana — ilmoita aina retkisuunnitelmasi jollekulle etukäteen.

Miten poronhoito vaikuttaa liikkumiseen Kemihaarassa?

Poronhoito on alueen keskeinen perinteinen elinkeino myös Kemihaarassa, vaikka alue ei kuulu Saamelaisten kotiseutualueeseen — vältä porotokkien häirintää. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista ja rajoitettua. Tarkista aina ajantasaiset liikkumissäännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.

Miksi Kemihaara on erityinen retkeilykohde?

Kemihaara muodostaa Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston kanssa yhtenäisen Natura 2000 -kokonaisuuden Itä-Lapissa. Alueella ei ole virallista merkittyä reitistöä, mutta autiotupia ja laavuja on suhteellisen tiheässä suhteessa alueen kokoon — reitti kulkee omatoimisesti tuvalta toiselle. Alue tunnetaan myös 1980–1990-lukujen Vuotos-altaskiistasta, jonka seurauksena aluetta ei koskaan padottu.

HUOMIOITAVAA

Poronhoidolla on etusija Kemihaaran käytössä, ja moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista. Kemihaara ei kuulu Saamelaisten kotiseutualueeseen. Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei erämaalain viralliseen aluerajaan — tarkista aina ajantasaiset säännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.

Usein kysytyt kysymykset — Kemihaara

Mikä oli Vuotos-kiista ja liittyykö se Kemihaaraan?

Vuotos-allashanke oli 1980–1990-luvuilla suunniteltu tekojärvi, joka olisi padottu osaan Kemihaaran aluetta Savukoskella. Hanke herätti laajaa vastustusta luonnonsuojelu- ja paikallisyhteisöissä, eikä sitä koskaan toteutettu. Kemihaara säilyi erämaa-alueena.

Onko Kemihaarassa autiotupia?

Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Kemihaaran erämaa-alueella on vähintään 5 autiotupaa sekä useita laavuja ja tulipaikkoja, jotka toimivat omatoimisen vaelluksen tukikohtina.

Rajautuuko Kemihaara Urho Kekkosen kansallispuistoon?

Kyllä, Kemihaaran erämaa-alue rajautuu pohjoisessa suoraan Urho Kekkosen kansallispuistoon ja muodostaa sen sekä Sompion luonnonpuiston kanssa yhtenäisen Natura 2000 -suojelukokonaisuuden Itä-Lapissa.