Kemihaara — erämaa-alue kartalla
Kemihaara on erämaalain (62/1991) nojalla vuonna 1991 perustettu erämaa-alue Savukoskella Itä-Lapissa, noin 302 neliökilometrin laajuudella. Alue rajautuu pohjoisessa suoraan Urho Kekkosen kansallispuistoon ja muodostaa sen kanssa yhtenäisen suojelukokonaisuuden. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 5 autiotupaa ja 24 retkeilykohdetta yhteensä — merkitsemätöntä erämaastoa omatoimiselle vaeltajalle.
- Aluetyyppi
- Erämaa-alue (erämaalaki 62/1991)
- Kunta
- Savukoski
- Retkeilykohteita
- Vähintään 24 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 30 200 hehtaaria
- Perustamisvuosi
- 1991
- Laavuja
- Vähintään 15 kpl
- Autiotupia
- Vähintään 5 kpl
- Tulipaikkoja
- Vähintään 4 kpl
- Käymälöitä
- Vähintään 19 kpl
- Hallinto
- Metsähallitus
- Alue (suuntaa-antava)
- lat 67.5–68, lng 28.5–29.7
- Tiedot päivitetty
- Heinäkuu 2026
Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus
Avaa Kemihaara kartallaKartalla näet kaikki kohteet ja voit suunnitella reitin.
Missä Kemihaaran erämaa-alue sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten Kemihaaran erämaa-alueelle pääsee?
Alue sijaitsee Savukosken kunnassa, Urho Kekkosen kansallispuiston eteläpuolella. Lähtöpisteet ovat pääosin Savukosken kirkonkylän ja Sallan suunnalta. Alue on merkitsemätöntä erämaastoa — omatoiminen suunnistustaito on tarpeen.
Milloin Kemihaaran erämaa-alueelle kannattaa lähteä?
Heinä–syyskuu on paras aika vaeltamiseen. Syyskuussa ruska on alueella näyttävä. Sää voi muuttua nopeasti, ja alueen syrjäisyyden vuoksi apu voi olla kaukana — ilmoita aina retkisuunnitelmasi jollekulle etukäteen.
Miten poronhoito vaikuttaa liikkumiseen Kemihaarassa?
Poronhoito on alueen keskeinen perinteinen elinkeino myös Kemihaarassa, vaikka alue ei kuulu Saamelaisten kotiseutualueeseen — vältä porotokkien häirintää. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista ja rajoitettua. Tarkista aina ajantasaiset liikkumissäännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Miksi Kemihaara on erityinen retkeilykohde?
Kemihaara muodostaa Urho Kekkosen kansallispuiston ja Sompion luonnonpuiston kanssa yhtenäisen Natura 2000 -kokonaisuuden Itä-Lapissa. Alueella ei ole virallista merkittyä reitistöä, mutta autiotupia ja laavuja on suhteellisen tiheässä suhteessa alueen kokoon — reitti kulkee omatoimisesti tuvalta toiselle. Alue tunnetaan myös 1980–1990-lukujen Vuotos-altaskiistasta, jonka seurauksena aluetta ei koskaan padottu.
Poronhoidolla on etusija Kemihaaran käytössä, ja moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista. Kemihaara ei kuulu Saamelaisten kotiseutualueeseen. Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei erämaalain viralliseen aluerajaan — tarkista aina ajantasaiset säännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Usein kysytyt kysymykset — Kemihaara
Mikä oli Vuotos-kiista ja liittyykö se Kemihaaraan?
Vuotos-allashanke oli 1980–1990-luvuilla suunniteltu tekojärvi, joka olisi padottu osaan Kemihaaran aluetta Savukoskella. Hanke herätti laajaa vastustusta luonnonsuojelu- ja paikallisyhteisöissä, eikä sitä koskaan toteutettu. Kemihaara säilyi erämaa-alueena.
Onko Kemihaarassa autiotupia?
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Kemihaaran erämaa-alueella on vähintään 5 autiotupaa sekä useita laavuja ja tulipaikkoja, jotka toimivat omatoimisen vaelluksen tukikohtina.
Rajautuuko Kemihaara Urho Kekkosen kansallispuistoon?
Kyllä, Kemihaaran erämaa-alue rajautuu pohjoisessa suoraan Urho Kekkosen kansallispuistoon ja muodostaa sen sekä Sompion luonnonpuiston kanssa yhtenäisen Natura 2000 -suojelukokonaisuuden Itä-Lapissa.