Kaldoaivi — erämaa-alue kartalla
Kaldoaivi on Suomen suurin erämaa-alue, noin 2 924 neliökilometriä, perustettu erämaalain (62/1991) nojalla vuonna 1991 Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alue kattaa noin 57 prosenttia koko Utsjoen pinta-alasta. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 9 laavua tai kotaa ja 11 retkeilykohdetta yhteensä.
- Aluetyyppi
- Erämaa-alue (erämaalaki 62/1991)
- Kunta
- Utsjoki ja Inari
- Retkeilykohteita
- Vähintään 11 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 292 400 hehtaaria
- Perustamisvuosi
- 1991 (Suomen suurin erämaa-alue)
- Laavuja
- Vähintään 9 kpl
- Käymälöitä
- Vähintään 10 kpl
- Hallinto
- Metsähallitus
- Alue (suuntaa-antava)
- lat 69.4–70.1, lng 26.8–28.6
- Tiedot päivitetty
- Heinäkuu 2026
Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus
Avaa Kaldoaivi kartallaKartalla näet kaikki kohteet ja voit suunnitella reitin.
Missä Kaldoaivin erämaa-alue sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten Kaldoaivin erämaa-alueelle pääsee?
Alue sijaitsee Utsjoen ja Inarin kunnissa, kaukana teiden päästä. Yleisimmät lähtöpisteet ovat Nuorgamin ja Utsjoen suunnalta. Alue on merkitsemätöntä erämaastoa — omatoiminen kartan- ja kompassinkäyttötaito (tai GPS) on välttämätön.
Milloin Kaldoaivin erämaa-alueelle kannattaa lähteä?
Heinä–elokuu on paras aika vaeltamiseen, kun sulan maan reitit ovat kuljettavissa. Kesäyötön aika mahdollistaa pitkät retkipäivät. Sää voi muuttua äkillisesti — alueen laajuuden vuoksi apu voi olla kaukana. Talvikaudella liikkuminen vaatii kokemusta tunturiolosuhteista.
Miten poronhoito vaikuttaa liikkumiseen Kaldoaivilla?
Kaldoaivi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoito on alueen keskeinen perinteinen elinkeino — vältä porotokkien häirintää. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista ja rajoitettua. Tarkista aina ajantasaiset liikkumis- ja lupasäännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Miksi Kaldoaivi on erityinen retkeilykohde?
Kaldoaivi on Tunturi-Lapin laajin erämaa-alue: maasto on pääosin loivapiirteistä tunturiylänköä 200–300 metrin korkeudella, koivuvyöhykkeen peittämänä. Alueella ei ole merkittyä reitistöä samassa mielessä kuin kansallispuistoissa — retkeily perustuu omatoimiseen suunnistukseen ja harvaan, saamenkielisin nimin merkittyyn kota- ja laavuverkostoon.
Kaldoaivi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoidolla on etusija alueen käytössä. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista. Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei erämaalain viralliseen aluerajaan — tarkista aina ajantasaiset säännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Usein kysytyt kysymykset — Kaldoaivi
Onko Kaldoaivi Suomen suurin erämaa-alue?
Kyllä. Kaldoaivi on noin 2 924 neliökilometrin laajuudellaan Suomen suurin erämaalain nojalla perustettu erämaa-alue, ja se kattaa noin 57 prosenttia koko Utsjoen kunnan pinta-alasta.
Onko Kaldoaivilla merkittyjä reittejä?
Kaldoaivilla ei ole laajaa merkittyä reitistöä samaan tapaan kuin kansallispuistoissa. Polkuoppaan tietokannan mukaan alueella on kuitenkin useita kota- ja laavupaikkoja, jotka toimivat omatoimisen erävaelluksen tukikohtina.
Voiko Kaldoaivilla telttailla vapaasti?
Jokamiehenoikeudet ovat erämaa-alueilla laajat, ja tilapäinen telttailu onnistuu vapaasti. Alue on kuitenkin hyvin syrjäistä ja palveluiltaan niukkaa erämaata, joten reissu vaatii kokeneen erävaeltajan taitoja ja hyvää omavaraisuutta.