Kaldoaivi — erämaa-alue kartalla

Kaldoaivi on Suomen suurin erämaa-alue, noin 2 924 neliökilometriä, perustettu erämaalain (62/1991) nojalla vuonna 1991 Utsjoen ja Inarin kunnissa. Alue kattaa noin 57 prosenttia koko Utsjoen pinta-alasta. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 9 laavua tai kotaa ja 84 retkeilykohdetta yhteensä.

Kuvitus Kaldoaivin erämaa-alueesta: avara tunturiylänkö ulottuu horisonttiin ilman yhtään huippua.

PERUSTIEDOT

Aluetyyppi: Erämaa-alue (erämaalaki 62/1991)
Kunta: Utsjoki ja Inari
Retkeilykohteita: Vähintään 84 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala: noin 292 400 hehtaaria
Perustamisvuosi: 1991 (Suomen suurin erämaa-alue)
Laavuja: Vähintään 9 kpl
Autiotupia: Vähintään 5 kpl
Tulipaikkoja: Vähintään 17 kpl
Käymälöitä: Vähintään 13 kpl
Hallinto: Metsähallitus
Alue (suuntaa-antava): lat 69.4–70.1, lng 26.8–28.6
Tiedot päivitetty: Elokuu 2026

Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Avaa Kaldoaivi kartalla

Koko kartta on avoin ilman kirjautumista — yli 8 000 reittiä mukana.

Missä Kaldoaivin erämaa-alue sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten Kaldoaivin erämaa-alueelle pääsee?

Alue sijaitsee Utsjoen ja Inarin kunnissa, kaukana teiden päästä. Yleisimmät lähtöpisteet ovat Nuorgamin ja Utsjoen suunnalta. Alue on merkitsemätöntä erämaastoa — omatoiminen kartan- ja kompassinkäyttötaito (tai GPS) on välttämätön.

Milloin Kaldoaivin erämaa-alueelle kannattaa lähteä?

Heinä–elokuu on paras aika vaeltamiseen, kun sulan maan reitit ovat kuljettavissa. Kesäyötön aika mahdollistaa pitkät retkipäivät. Sää voi muuttua äkillisesti — alueen laajuuden vuoksi apu voi olla kaukana. Talvikaudella liikkuminen vaatii kokemusta tunturiolosuhteista.

Miten poronhoito vaikuttaa liikkumiseen Kaldoaivilla?

Kaldoaivi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoito on alueen keskeinen perinteinen elinkeino — vältä porotokkien häirintää. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista ja rajoitettua. Tarkista aina ajantasaiset liikkumis- ja lupasäännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.

Miksi Kaldoaivi on erityinen retkeilykohde?

Kaldoaivi on Tunturi-Lapin laajin erämaa-alue: maasto on pääosin loivapiirteistä tunturiylänköä 200–300 metrin korkeudella, koivuvyöhykkeen peittämänä. Alueella ei ole merkittyä reitistöä samassa mielessä kuin kansallispuistoissa — retkeily perustuu omatoimiseen suunnistukseen ja harvaan, saamenkielisin nimin merkittyyn kota- ja laavuverkostoon.

HUOMIOITAVAA

Kaldoaivi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoidolla on etusija alueen käytössä. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista. Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei erämaalain viralliseen aluerajaan — tarkista aina ajantasaiset säännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.

Usein kysytyt kysymykset — Kaldoaivi

Onko Kaldoaivi Suomen suurin erämaa-alue?

Kyllä. Kaldoaivi on noin 2 924 neliökilometrin laajuudellaan Suomen suurin erämaalain nojalla perustettu erämaa-alue, ja se kattaa noin 57 prosenttia koko Utsjoen kunnan pinta-alasta.

Onko Kaldoaivilla merkittyjä reittejä?

Kaldoaivilla ei ole laajaa merkittyä reitistöä samaan tapaan kuin kansallispuistoissa. Polkuoppaan tietokannan mukaan alueella on kuitenkin useita kota- ja laavupaikkoja, jotka toimivat omatoimisen erävaelluksen tukikohtina.

Voiko Kaldoaivilla telttailla vapaasti?

Jokamiehenoikeudet ovat erämaa-alueilla laajat, ja tilapäinen telttailu onnistuu vapaasti. Alue on kuitenkin hyvin syrjäistä ja palveluiltaan niukkaa erämaata, joten reissu vaatii kokeneen erävaeltajan taitoja ja hyvää omavaraisuutta.