Revontulet tänä yönä

Tänä yönä 16.–17.11. — pimeys, pilvisyys ja magneettikenttä

Päivittyy tunnin välein. Pilvisyys haettu klo 02.06. Kellonajat ovat Suomen aikaa. Kuun vaihe on ensimmäinen neljännes.

Avaa pimeät katselupaikat kartalta →
  • UtsjokiPohjois-Lappi
    Pimeää 18.02–05.53
    Kuu 45 %, laskee 20.22
    51 %
    puolipilvistä
  • KilpisjärviKäsivarsi, Lappi
    Pimeää 18.27–06.17
    Kuu 46 %, laskee 21.02
    100 %
    pilvistä
  • InariLappi
    Pimeää 18.03–05.52
    Kuu 45 %, laskee 20.38
    100 %
    pilvistä
  • SaariselkäLappi
    Pimeää 18.02–05.49
    Kuu 45 %, laskee 20.42
    100 %
    pilvistä
  • PallasLappi
    Pimeää 18.15–06.02
    Kuu 46 %, laskee 21.00
    100 %
    pilvistä
  • RovaniemiLappi
    Pimeää 18.10–05.54
    Kuu 45 %, laskee 21.15
    100 %
    pilvistä
  • OuluPohjois-Pohjanmaa
    Pimeää 18.13–05.54
    Kuu 46 %, laskee 21.28
    100 %
    pilvistä
  • HelsinkiEtelä-Suomi
    Pimeää 18.20–05.51
    Kuu 46 %, laskee 22.05
    100 %
    pilvistä

Magneettikentän tila nyt

rauhallinen · Kp 0,7, jaksolla klo 23.00–02.00

Kp-indeksi (0–9) kuvaa Maan magneettikentän häiriötä. Tämä ei ole näkyvyysarvio, koska revontulten näkymiseen tarvitaan myös pimeä ja pilvetön taivas. Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana. Asteikon tasot ovat rauhallinen (Kp alle 3), hieman aktiivinen (3), aktiivinen (4) ja myrskyisä (5 tai yli).

Pimeällä liikkuminen vaatii varovaisuutta. Pukeudu pakkasen mukaan, kerro läheiselle minne menet ja tarkista sää ennen lähtöä. Älä pysäytä autoa tien reunaan katselemaan.

Pimeä aika tarkoittaa, että aurinko on yli 18 astetta horisontin alapuolella. Kuun prosentti on valaistu osuus. Pimeys ja kuu on laskettu koordinaateista.

Pilvisyys: Ilmatieteen laitos, HARMONIE-säämalli (CC BY 4.0). Tiedot on muokattu, sillä pilvisyys on keskiarvo pimeimmiltä tunneilta.

Magneettikenttä: NOAA Space Weather Prediction Center. Ilmatieteen laitos ja NOAA ovat tietojen lähteitä, eivätkä ne tue tätä palvelua.

Revontulia näkyy Suomessa useimmin syys- ja kevätpuolella, kun taivas on pimeä ja pilvetön, ja Ilmatieteen laitoksen mukaan parhaana ajankohtana pidetään maaliskuuta. Kirkkaalla säällä niitä havaitaan Kilpisjärven seudulla kolmena yönä neljästä ja pääkaupunkiseudulla keskimäärin noin kerran kuukaudessa. Yläpuolella on tämän yön pimeä aika, kuu ja pilvisyys kahdeksassa paikassa, ja kartalta löytyvät pimeät, avoimet katselupaikat Lapista.

Piirroskuvitus avoimesta tunturimaisemasta. Etualalla on paljasta kalliota ja lehdetön koivu, kaukana näkyy tunturin harjanne ja laaja avoin taivas.
Avaa Lapin katselupaikat kartalta →

Kartalla voit

  • Suodata kohdetyyppejä
  • Tallenna paikka puhelimeesi ilman tiliä
  • Vie kohteita ja reittejä Garmin-laitteelle (GPX)

Polkuopas on ilmainen.

Miten tämän yön lukemat luetaan?

Pimeä aika kertoo, milloin aurinko on yli 18 astetta horisontin alapuolella, ja se lasketaan paikan koordinaateista. Pilvisyysluku on Ilmatieteen laitoksen säämallin keskiarvo pimeimmiltä tunneilta. Magneettikentän tila kertoo vain Maan magneettikentän häiriöstä eikä sitä, näkyvätkö revontulet, sillä taivaan pitää olla myös pimeä ja pilvetön.

Sivun luokituksessa alle 30 prosentin pilvisyys on vähäpilvistä, 30–69 prosenttia puolipilvistä ja 70 prosenttia tai enemmän pilvistä. Kuun prosentti on valaistu osuus kuun kiekosta, ja ylhäällä-aika kertoo, milloin kuu on horisontin yläpuolella pimeän ajan sisällä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan katselupaikaksi sopii avoin ja mahdollisimman pimeä paikka kaukana asutuskeskusten valosaasteesta. Etelä-Suomessa revontulet näkyvät useimmiten pohjoistaivaalla, joten tärkeintä on esteetön näkymä pohjoiseen taivaanrantaan.

Piirroskuvitus avoimesta kalliokumpareesta tähtitaivaan alla. Polku nousee paljaalle kalliolle, ja pohjoisen matalan taivaanrannan edessä ei ole esteitä.

Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/vinkkeja-revontulten-katseluun)

Milloin revontulia näkyy Suomessa?

Revontulia näkyy Suomessa eniten pimeän vuodenajan reunoilla — kevättalvella ja alkusyksyllä, kun aurinkotuuli on voimakasta mutta yöt jo tarpeeksi pimeitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu yhdistää hyvän revontuliaktiivisuuden ja vähäpilvisen sään. Parhaat havaintotunnit sijoittuvat keskiyön molemmin puolin, noin kello 22–02, ja aktiivisuus vaihtelee Auringon noin 11 vuoden pilkkujakson mukaan.

Revontulien esiintyminen riippuu Auringon aktiivisuudesta, sillä aurinkotuulen ja koronan aukkojen voimakkuus vaihtelee noin 11 vuoden pilkkujakson mukaan, ja pilkkujakson laskevalla kaudella revontulirengas laajenee tavallista kauemmas Lapista kohti Etelä-Suomea. Ilmatieteen laitos seuraa avaruussäätä omalla palvelullaan, ja Polkuoppaan kartalta näkee, mistä revontulia kannattaa lähteä katsomaan.

Revontulet syntyvät avaruudessa, mutta niiden näkeminen riippuu siitä, onko taivas pilvetön, sillä paksu pilvipeite estää havainnon kokonaan, vaikka magneettikenttä olisi kuinka aktiivinen tahansa. Sivun yläosan pilvisyysluku kertoo pimeimpien tuntien tilanteen kussakin paikassa, joten sekin kannattaa tarkistaa ennen matkaa.

Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin)

Missä Suomessa revontulet näkyvät useimmin?

Revontulia nähdään sitä useammin, mitä pohjoisempana ollaan. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Kilpisjärven seudulla revontulia havaitaan kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä, Sodankylän korkeudella joka toinen yö ja Oulu–Kuusamon alueella joka neljäs yö. Pääkaupunkiseudulla havaintoja kertyy tyypillisesti vain kerran kuukaudessa pimeän kauden aikana.

Napapiirin pohjoispuolella sijaitsee 5 Suomen kansallispuistoa — niiden avotunturit ja laajat, valottomat erämaa-alueet tarjoavat luonnostaan avoimen taivaan ilman kaupunkien valosaastetta. Kaksi tunnetuinta ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto.

Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin)

Miten valitset hyvän katselupaikan kartalta?

Hyvä katselupaikka on pimeä, avoin ja suuntautuu pohjoiseen — varsinkin Etelä-Suomessa revontulet näkyvät useimmiten juuri pohjoistaivaalla. Ilmatieteen laitos suosittelee siirtymistä kauas taajamien valosaasteesta. Polkuoppaan kartalla on Lapin alueella 625 laavua, 181 autiotupaa ja 81 luontotornia — paikkoja, joista löytää sekä avoimen taivaan että lämpimän tuvan lähistöltä.

Luontotornit ovat avoimia näköalatasanteita, jotka nousevat metsän tai suon yläpuolelle — hyvä lähtökohta myös revontulien katseluun, kun taivas olisi muuten metsän peitossa. Löydät ne Lapin kartalta.

Lapin avotuntureilla horisontti avautuu joka suuntaan ilman erillistä tornia — laavut ja autiotuvat Lapin alueella toimivat lämmittelypaikkoina pitkän katseluillan tauoilla. Avaa kaikki kolme yhdellä kertaa Lapin kartalta.

Piirroskuvitus luontotornista yöllä, vaimea valo häämöttää taivaalla tornin takana.

Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/vinkkeja-revontulten-katseluun)

Avaintiedot

TietoArvoLähde
Revontuliyöt Kilpisjärven seudullakirkkaalla säällä kolmena yönä neljästä (n. 75 %)Ilmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Revontuliyöt Sodankylän seudullakirkkaalla säällä joka toinen yö (n. 50 %)Ilmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Revontuliyöt Oulu–Kuusamon alueellakirkkaalla säällä joka neljäs yö (n. 25 %)Ilmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Revontulihavainnot pääkaupunkiseudullakeskimäärin n. kerran kuukaudessa, pimeänä kautenaIlmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Paras katseluaikaklo 22–02, keskiyön molemmin puolinIlmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Paras katselukausikevättalvi ja alkusyksy; maaliskuu suositelluinIlmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Auringon aktiivisuusjakson. 11 vuotta; revontulet yleisimpiä jakson laskevalla kaudellaIlmatieteen laitosIlmatieteen laitos
Kansallispuistoja napapiirin pohjoispuolella5 kplPolkuopas / national_parksPolkuopas / national_parks
Laavuja Lapissa Polkuoppaan kartalla625 kplPolkuopas / LIPASPolkuopas / LIPAS
Autiotupia Lapissa Polkuoppaan kartalla181 kplPolkuopas / LIPASPolkuopas / LIPAS
Luontotorneja Lapissa Polkuoppaan kartalla81 kplPolkuopas / LIPASPolkuopas / LIPAS
Avaa koko Suomen kartta →

Usein kysyttyä

Voiko Polkuopas kertoa, näkyvätkö revontulet tänä yönä?
Ei suoraan. Sivun yläosa näyttää tämän yön pimeän ajan, kuun ja pilvisyyden kahdeksassa paikassa sekä magneettikentän tilan NOAA:n Kp-indeksistä. Sivu ei arvioi, näkyvätkö revontulet, koska se riippuu myös siitä, syttyvätkö ne ja millainen taivas juuri sillä paikalla on. Ajantasaista avaruussäätä seuraa Ilmatieteen laitos, ja tilanne kannattaa tarkistaa juuri ennen lähtöä, sillä se voi muuttua tunneittain.
Näkyvätkö revontulet myös Etelä-Suomessa?
Harvoin, mutta kyllä — voimakkaan aurinkotuulen aikana revontulirengas laajenee tavallista kauemmas etelään, ja revontulia on nähty ajoittain koko maassa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulla havaintoja kertyy pimeän kauden aikana keskimäärin noin kerran kuukaudessa, kun Pohjois-Lapissa niitä nähdään kirkkaalla säällä jopa kolmena yönä neljästä.
Mikä on paras kellonaika ja vuodenaika revontulien katseluun?
Parhaat havaintotunnit sijoittuvat keskiyön molemmin puolin, noin kello 22–02. Vuodenajoista kevättalvi ja alkusyksy ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan tilastollisesti edullisimpia, ja maaliskuu yhdistää hyvän revontuliaktiivisuuden vähäpilviseen säähän. Kesällä revontulia ei havaita, sillä yöt eivät ole tarpeeksi pimeitä edes Lapissa. Pilvinen taivas estää havainnon riippumatta ajankohdasta.
Tarvitseeko revontulien katseluun erikoisvarusteita?
Ei pakollisia, mutta lämmin vaatetus ja jokin alusta ovat tarpeen — hyvä revontuliyö on tyypillisesti kylmä ja kirkas. Ilmatieteen laitos suosittelee makuualustaa niskan rasittamisen sijaan, jotta taivasta voi katsella pidempään ilman kylmettymistä. Laavu tai autiotupa lähistöllä toimii lämmittelypaikkana katseluiltojen välissä — Polkuopas näyttää ne kartalla.
Mitä Kp-indeksi ja rauhallinen magneettikenttä tarkoittavat?
Kp-indeksi on Yhdysvaltain NOAA:n avaruussääkeskuksen asteikko 0–9, joka kuvaa Maan magneettikentän häiriötä kolmen tunnin jaksoissa. Sivu jakaa sen neljään tasoon, jotka ovat rauhallinen (alle 3), hieman aktiivinen (3), aktiivinen (4) ja myrskyisä (5 tai yli). Lukema ei kerro, näkyvätkö revontulet, sillä pimeys ja pilvisyys ratkaisevat sen. Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana.
Mistä sivun pimeys ja pilvisyys on laskettu?
Pimeys ja kuu lasketaan paikan koordinaateista ja päivämäärästä. Pimeää on silloin, kun aurinko on yli 18 astetta horisontin alapuolella. Pilvisyys tulee Ilmatieteen laitoksen HARMONIE-säämallista pimeimmiltä tunneilta, ja sivu hakee sen palvelimelta tunnin välein.
Onko auringonpilari sama ilmiö kuin revontulet?
Ei — auringonpilari on eri ilmiö. Se syntyy, kun matalalla ilmakehässä leijuvat jääkiteet heijastavat auringon tai kuun valoa pystysuoraksi valopatsaaksi, tyypillisimmin pakkasella auringonnousun tai -laskun aikaan. Revontulet taas syntyvät yläilmakehässä Auringon aurinkotuulen ja Maan magneettikentän vuorovaikutuksesta. Ilmiöt eivät liity toisiinsa, vaikka molempia näkee usein samaan pimeään ja kylmään vuodenaikaan.
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ

Entä kun kohde on löytynyt?

Kohdekortti Polkuoppaan sovelluksessa, jossa "Haluan mennä" -painikkeella voi tallentaa kohteen muistiin

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Oma kokoelma Polkuoppaan sovelluksessa, "Jaa kokoelma" -painike näkyvissä

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.

Avaa kartta →

Lähteet: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin, /revontulet-ja-avaruussaa, /vinkkeja-revontulten-katseluun). Tämän yön pilvisyys, HARMONIE-säämalli, Ilmatieteen laitos (CC BY 4.0). Tiedot on muokattu, sillä pilvisyys on keskiarvo pimeimmiltä tunneilta. Magneettikentän Kp-indeksi, NOAA Space Weather Prediction Center. Pimeys ja kuu laskettu paikan koordinaateista. Ilmatieteen laitos ja NOAA ovat tietojen lähteitä, eivätkä ne tue tätä palvelua. Kohdemäärät: Polkuopas / LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) ja Polkuopas / national_parks — luvut haettu viimeisimmän julkaisun yhteydessä.

Päivitetty 2026-10.