Revontulet Suomessa — milloin ja mistä niitä näkee
Revontulia näkyy Suomessa useimmin syys- ja kevätpuolella, kun taivas on pimeä ja pilvetön — parhaana ajankohtana pidetään maaliskuuta. Pohjois-Lapissa niitä havaitaan tilastollisesti jopa kolmena yönä neljästä, Etelä-Suomessa harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Ilmatieteen laitos ennustaa aktiivisuuden; Polkuopas näyttää, mistä pimeän ja avoimen taivaan paikan löytää kartalta.
Tämä sivu ei ennusta revontulia. Ajantasaisen ennusteen antaa Ilmatieteen laitos (Revontulet ja avaruussää -palvelu). Polkuopas näyttää pimeät, avoimet katselupaikat kartalla — ei sitä, syttyvätkö revontulet juuri tänä yönä.
Milloin revontulia näkyy Suomessa?
Revontulia näkyy Suomessa eniten pimeän vuodenajan reunoilla — kevättalvella ja alkusyksyllä, kun aurinkotuuli on voimakasta mutta yöt jo tarpeeksi pimeitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan maaliskuu yhdistää hyvän revontuliaktiivisuuden ja vähäpilvisen sään. Parhaat havaintotunnit sijoittuvat keskiyön molemmin puolin, noin kello 22–02, ja aktiivisuus vaihtelee Auringon noin 11 vuoden pilkkujakson mukaan.
Revontulien esiintyminen riippuu Auringon aktiivisuudesta: aurinkotuulen ja koronan aukkojen voimakkuus vaihtelee noin 11 vuoden pilkkujakson mukaan, ja pilkkujakson laskevalla kaudella revontulirengas laajenee tavallista kauemmas Lapista kohti Etelä-Suomea. Ilmatieteen laitos julkaisee ajantasaisen avaruussääennusteen — Polkuopas ei ennusta revontulia, vaan näyttää, mistä niitä kannattaa lähteä katsomaan.
Revontulet eivät riipu säästä, mutta niiden näkeminen riippuu: paksu pilvipeite estää havainnon kokonaan, vaikka avaruussääennuste olisi kuinka hyvä tahansa. Tarkista siis sekä avaruussääennuste että paikallinen pilvisyys ennen matkaa.
Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/revontulten-ennustaminen)
Missä Suomessa revontulet näkyvät useimmin?
Revontulien näkymistodennäköisyys kasvaa pohjoiseen mennessä. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Kilpisjärven seudulla revontulia havaitaan kirkkaalla säällä keskimäärin kolmena yönä neljästä, Sodankylän korkeudella joka toinen yö ja Oulu–Kuusamon alueella joka neljäs yö. Pääkaupunkiseudulla havaintoja kertyy tyypillisesti vain kerran kuukaudessa pimeän kauden aikana.
Napapiirin pohjoispuolella sijaitsee 5 Suomen kansallispuistoa — niiden avotunturit ja laajat, valottomat erämaa-alueet tarjoavat luonnostaan avoimen taivaan ilman kaupunkien valosaastetta. Kaksi tunnetuinta ovat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto.
Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin)
Miten valitset hyvän katselupaikan kartalta?
Hyvä katselupaikka on pimeä, avoin ja suuntautuu pohjoiseen — varsinkin Etelä-Suomessa revontulet näkyvät useimmiten juuri pohjoistaivaalla. Ilmatieteen laitos suosittelee siirtymistä kauas taajamien valosaasteesta. Polkuoppaan kartalla on Lapin alueella 589 laavua, 53 autiotupaa ja 60 luontotornia — paikkoja, joista löytää sekä avoimen taivaan että lämpimän tuvan lähistöltä.
Luontotornit ovat avoimia näköalatasanteita, jotka nousevat metsän tai suon yläpuolelle — hyvä lähtökohta myös revontulien katseluun, kun taivas olisi muuten metsän peitossa. Löydät ne Lapin kartalta.
Lapin avotuntureilla horisontti avautuu joka suuntaan ilman erillistä tornia — laavut ja autiotuvat Lapin alueella toimivat lämmittelypaikkoina pitkän katseluillan tauoilla. Avaa kaikki kolme yhdellä kertaa Lapin kartalta.
Lähde: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/vinkkeja-revontulten-katseluun)
Avaintiedot
| Tieto | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| Revontulien näkymistodennäköisyys Kilpisjärven seudulla | kirkkaalla säällä kolmena yönä neljästä (n. 75 %) | Ilmatieteen laitos |
| Revontulien näkymistodennäköisyys Sodankylän seudulla | kirkkaalla säällä joka toinen yö (n. 50 %) | Ilmatieteen laitos |
| Revontulien näkymistodennäköisyys Oulu–Kuusamon alueella | kirkkaalla säällä joka neljäs yö (n. 25 %) | Ilmatieteen laitos |
| Revontulihavainnot pääkaupunkiseudulla | keskimäärin n. kerran kuukaudessa, pimeänä kautena | Ilmatieteen laitos |
| Paras katseluaika | klo 22–02, keskiyön molemmin puolin | Ilmatieteen laitos |
| Paras katselukausi | kevättalvi ja alkusyksy; maaliskuu suositelluin | Ilmatieteen laitos |
| Auringon aktiivisuusjakso | n. 11 vuotta; revontulet yleisimpiä jakson laskevalla kaudella | Ilmatieteen laitos |
| Kansallispuistoja napapiirin pohjoispuolella | 5 kpl | Polkuopas / national_parks |
| Laavuja Lapissa Polkuoppaan kartalla | 589 kpl | Polkuopas / LIPAS |
| Autiotupia Lapissa Polkuoppaan kartalla | 53 kpl | Polkuopas / LIPAS |
| Luontotorneja Lapissa Polkuoppaan kartalla | 60 kpl | Polkuopas / LIPAS |
Usein kysyttyä
- Voiko Polkuopas ennustaa, milloin revontulet syttyvät?
- Ei. Revontulien ennustaminen perustuu Auringon aurinkotuulihavaintoihin, ja ajantasaisen ennusteen antaa Ilmatieteen laitos avaruussääpalvelussaan. Polkuopas ei kerää eikä ennusta avaruussäätä — sivu näyttää sen sijaan, mistä löydät pimeän, avoimen ja pohjoiseen suuntautuvan katselupaikan kartalta. Ennuste kannattaa tarkistaa juuri ennen lähtöä, sillä tilanne voi muuttua tunneittain.
- Näkyvätkö revontulet myös Etelä-Suomessa?
- Harvoin, mutta kyllä — voimakkaan aurinkotuulen aikana revontulirengas laajenee tavallista kauemmas etelään, ja revontulia on nähty ajoittain koko maassa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulla havaintoja kertyy pimeän kauden aikana keskimäärin noin kerran kuukaudessa, kun Pohjois-Lapissa niitä nähdään kirkkaalla säällä jopa kolmena yönä neljästä.
- Mikä on paras kellonaika ja vuodenaika revontulien katseluun?
- Parhaat havaintotunnit sijoittuvat keskiyön molemmin puolin, noin kello 22–02. Vuodenajoista kevättalvi ja alkusyksy ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan tilastollisesti edullisimpia, ja maaliskuu yhdistää hyvän revontuliaktiivisuuden vähäpilviseen säähän. Kesällä revontulia ei havaita, sillä yöt eivät ole tarpeeksi pimeitä edes Lapissa. Pilvinen taivas estää havainnon riippumatta ajankohdasta.
- Tarvitseeko revontulien katseluun erikoisvarusteita?
- Ei pakollisia, mutta lämmin vaatetus ja jokin alusta ovat tarpeen — hyvä revontuliyö on tyypillisesti kylmä ja kirkas. Ilmatieteen laitos suosittelee makuualustaa niskan rasittamisen sijaan, jotta taivasta voi katsella pidempään ilman kylmettymistä. Laavu tai autiotupa lähistöllä toimii lämmittelypaikkana katseluiltojen välissä — Polkuopas näyttää ne kartalla.
- Onko auringonpilari sama ilmiö kuin revontulet?
- Ei — auringonpilari on eri ilmiö. Se syntyy, kun matalalla ilmakehässä leijuvat jääkiteet heijastavat auringon tai kuun valoa pystysuoraksi valopatsaaksi, tyypillisimmin pakkasella auringonnousun tai -laskun aikaan. Revontulet taas syntyvät yläilmakehässä Auringon aurinkotuulen ja Maan magneettikentän vuorovaikutuksesta. Ilmiöt eivät liity toisiinsa, vaikka molempia näkee usein samaan pimeään ja kylmään vuodenaikaan.
Lähteet: Ilmatieteen laitos (ilmatieteenlaitos.fi/missa-ja-milloin, /revontulet-ja-avaruussaa, /vinkkeja-revontulten-katseluun). Kohdemäärät: Polkuopas / LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) ja Polkuopas / national_parks — luvut haettu viimeisimmän julkaisun yhteydessä.
Päivitetty 2026-07.