Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 2 550 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 29 laavua ja 208 retkeilykohdetta yhteensä. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1983.

Puiston pääsisäänkäynti on Saariselällä, Itä-Lapissa. Lähin lentokenttä on Ivalossa, ja alueelle kulkee pikavuoroja Rovaniemeltä. Henkilöautolla puistoon pääsee Saariselältä tai Suomusta Raja-Joosepin kautta. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Saariselällä on pysäköintialueita retkeilyreittien lähtöpisteissä. Kiilopään luontokeskus Saariselällä on Metsähallituksen palvelupiste, josta saa karttoja, opastusta ja tietoa reittien kunnosta.
Paras retkeilykausi on heinäkuu–syyskuu. Syyskuussa ruskan huippu osuu usein kansallispuistoon, ja olosuhteet ovat yleensä vakaat. Talvikaudella (marras–huhtikuu) puistossa liikutaan suksilla tai lumikengillä; reitit on merkitty. Kesäyöttömyyden aika on kesäkuussa ja heinäkuussa. Äkillinen säämuutos on mahdollinen ympäri vuoden — varaudu myrskyyn ja kylmyyteen.
Koirat ovat sallittuja Urho Kekkosen kansallispuistossa, mutta ne on pidettävä kytkettynä koko ajan. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömät koirat ovat erityinen riski. Metsähallitus pitää koirarajoitukset ajan tasalla luontoon.fi-palvelussa.
Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulentekopaikoilla. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen ylläpitämiä varaustupaa. Maastopalovaroitusten aikana tulenteko on kielletty kaikkialla, ja ajantasaisen varoitustason näkee luontoon.fi-palvelusta. Puisto on laaja, joten pelastustoimien saapuminen voi kestää tavallista kauemmin. Noudata siksi tuliturvallisuusohjeita tarkasti.
Luonnonvesi on juomakelpoista tunturialueella, mutta vesi suositellaan keittämään tai suodattamaan ennen käyttöä. Laavuilla ei yleensä ole vesipistettä, joten omat varaukset ovat tarpeen. Kiilopään luontokeskuksessa on juomavesi.
Saariselän alueella Kiilopäällä on osittain esteettömiä reittejä. Valtaosa puiston reiteistä on merkitsemätöntä maastoa, joka ei sovellu liikkumisapuvälineille. Esteettömiksi merkittyjä kohteita on koottu myös Polkuoppaan Esteettömät retkikohteet -sivulle, ja tämän puiston ajantasaiset esteettömyystiedot löytyvät luontoon.fi-palvelusta.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen vaativimpia eräretkeilykohteita: reitit kulkevat merkitsemättömillä tunturiylängöillä, ja autiotupia on vain puiston pohjoisosissa. Valtaosa laavuista sijaitsee merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän lähettyvillä, mikä tekee alueesta hyvän lähtökohdan sekä päiväretkeilijöille että pitkän matkan kulkijoille.
Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on 45 laavua. Ne sijaitsevat pääosin merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän, Luiron ja Savukosken alueilla. Laavut ovat vapaasti käytettäviä — yöpyminen on sallittua ensitullut, ensipalveltu -periaatteella.
Koira on sallittu Urho Kekkosen kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömään koiraan suhtaudutaan erityisen tiukasti — tarkista voimassa olevat rajoitukset luontoon.fi-palvelusta ennen matkaa.
Parhaat retkeilykaudet ovat heinä–elokuu (pitkät päivät, sulan maan reitit) ja syyskuu (ruska, kuivempi sää). Talvi on suosittu hiihtomatkailun vuoksi. Kesäkuussa suot voivat olla märkiä ja hyönteisiä on runsaasti — huomioi tämä varustelussa.
Puistossa on sekä maksuttomia laavuja ja autiotupia että varattavia Metsähallituksen vuokratupia. Varaustupia hallinnoi Metsähallitus luontoon.fi-palvelun kautta. Suosituimmat tuvat kannattaa varata hyvissä ajoin, erityisesti heinä–elokuulle.
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on käymälä vähintään 44 retkeilykohteessa — pääosin laavujen ja autiotupien yhteydessä. Erämaareiteillä käymälöiden väli voi silti olla pitkä, joten varaudu jokamiehen oikeuksien mukaiseen tarpeiden tekemiseen maastossa.
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Itä-Lapin laajoja tunturi- ja erämaa-alueita. Puisto on nimetty presidentti Urho Kekkosen mukaan, ja se on pinta-alaltaan noin 2 550 neliökilometriä — yksi Suomen suurimmista suojelualueista. Puisto kattaa yhtenäisen, pääosin tieliikenteen ulottumattomissa olevan erämaakokonaisuuden Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla.
208 retkeilykohdetta Urho Kekkosen kansallispuistossa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.


Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.