Urho Kekkonen — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla

Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 2 550 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 29 laavua ja 208 retkeilykohdetta yhteensä. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1983.

Kuvitus Urho Kekkosen kansallispuistosta: koivu puron varrella ja avarat tunturit taustalla.
PERUSTIEDOT
Retkeilykohteita
208 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala
noin 2 550 km²
Perustamisvuosi
1983
Maakunta
Lappi
Laavuja
29 kpl
Autiotupia
29 kpl
Telttailupaikkoja
2 kpl
Keittokatoksia
1 kpl
Näköalapaikkoja
10 kpl
Luontotorneja
2 kpl
Käymälöitä
43 kpl
Koordinaatit
68.1888°N, 28.3008°E
Alue
lat 67.8608–68.4682, lng 27.0915–29.4826
Hallinto
Metsähallitus
Tiedot päivitetty
Syyskuu 2026
Avaa Urho Kekkonen kartalla

Missä Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten päästä Urho Kekkosen kansallispuistoon?

Puiston pääsisäänkäynti on Saariselällä, Itä-Lapissa. Lähin lentokenttä on Ivalossa, ja alueelle kulkee pikavuoroja Rovaniemeltä. Henkilöautolla puistoon pääsee Saariselältä tai Suomusta Raja-Joosepin kautta. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.

Pysäköinti ja lähtöpisteet

Saariselällä on pysäköintialueita retkeilyreittien lähtöpisteissä. Kiilopään luontokeskus Saariselällä on Metsähallituksen palvelupiste, josta saa karttoja, opastusta ja tietoa reittien kunnosta.

Sesonki ja olosuhteet

Paras retkeilykausi on heinäkuu–syyskuu. Syyskuussa ruskan huippu osuu usein kansallispuistoon, ja olosuhteet ovat yleensä vakaat. Talvikaudella (marras–huhtikuu) puistossa liikutaan suksilla tai lumikengillä; reitit on merkitty. Kesäyöttömyyden aika on kesäkuussa ja heinäkuussa. Äkillinen säämuutos on mahdollinen ympäri vuoden — varaudu myrskyyn ja kylmyyteen.

Koirat

Koirat ovat sallittuja Urho Kekkosen kansallispuistossa, mutta ne on pidettävä kytkettynä koko ajan. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömät koirat ovat erityinen riski. Metsähallitus pitää koirarajoitukset ajan tasalla luontoon.fi-palvelussa.

Tulenteko

Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulentekopaikoilla. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen ylläpitämiä varaustupaa. Maastopalovaroitusten aikana tulenteko on kielletty kaikkialla, ja ajantasaisen varoitustason näkee luontoon.fi-palvelusta. Puisto on laaja, joten pelastustoimien saapuminen voi kestää tavallista kauemmin. Noudata siksi tuliturvallisuusohjeita tarkasti.

Vesi ja huoltopisteet

Luonnonvesi on juomakelpoista tunturialueella, mutta vesi suositellaan keittämään tai suodattamaan ennen käyttöä. Laavuilla ei yleensä ole vesipistettä, joten omat varaukset ovat tarpeen. Kiilopään luontokeskuksessa on juomavesi.

Esteettömyys

Saariselän alueella Kiilopäällä on osittain esteettömiä reittejä. Valtaosa puiston reiteistä on merkitsemätöntä maastoa, joka ei sovellu liikkumisapuvälineille. Esteettömiksi merkittyjä kohteita on koottu myös Polkuoppaan Esteettömät retkikohteet -sivulle, ja tämän puiston ajantasaiset esteettömyystiedot löytyvät luontoon.fi-palvelusta.

Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.

Miksi Urho Kekkonen on ainutlaatuinen retkeilykohde?

Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen vaativimpia eräretkeilykohteita: reitit kulkevat merkitsemättömillä tunturiylängöillä, ja autiotupia on vain puiston pohjoisosissa. Valtaosa laavuista sijaitsee merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän lähettyvillä, mikä tekee alueesta hyvän lähtökohdan sekä päiväretkeilijöille että pitkän matkan kulkijoille.

Usein kysytyt kysymykset — Urho Kekkonen

Kuinka monta laavua Urho Kekkosen kansallispuistossa on?

Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on 45 laavua. Ne sijaitsevat pääosin merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän, Luiron ja Savukosken alueilla. Laavut ovat vapaasti käytettäviä — yöpyminen on sallittua ensitullut, ensipalveltu -periaatteella.

Voiko Urho Kekkosen kansallispuistoon viedä koiran?

Koira on sallittu Urho Kekkosen kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömään koiraan suhtaudutaan erityisen tiukasti — tarkista voimassa olevat rajoitukset luontoon.fi-palvelusta ennen matkaa.

Milloin Urho Kekkosen kansallispuistoon kannattaa mennä?

Parhaat retkeilykaudet ovat heinä–elokuu (pitkät päivät, sulan maan reitit) ja syyskuu (ruska, kuivempi sää). Talvi on suosittu hiihtomatkailun vuoksi. Kesäkuussa suot voivat olla märkiä ja hyönteisiä on runsaasti — huomioi tämä varustelussa.

Onko Urho Kekkosen kansallispuistossa maksullisia majoituksia?

Puistossa on sekä maksuttomia laavuja ja autiotupia että varattavia Metsähallituksen vuokratupia. Varaustupia hallinnoi Metsähallitus luontoon.fi-palvelun kautta. Suosituimmat tuvat kannattaa varata hyvissä ajoin, erityisesti heinä–elokuulle.

Onko Urho Kekkosen kansallispuistossa käymälöitä?

Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on käymälä vähintään 44 retkeilykohteessa — pääosin laavujen ja autiotupien yhteydessä. Erämaareiteillä käymälöiden väli voi silti olla pitkä, joten varaudu jokamiehen oikeuksien mukaiseen tarpeiden tekemiseen maastossa.

Urho Kekkonen — perustaminen ja historia

Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Itä-Lapin laajoja tunturi- ja erämaa-alueita. Puisto on nimetty presidentti Urho Kekkosen mukaan, ja se on pinta-alaltaan noin 2 550 neliökilometriä — yksi Suomen suurimmista suojelualueista. Puisto kattaa yhtenäisen, pääosin tieliikenteen ulottumattomissa olevan erämaakokonaisuuden Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla.

Mitä retkeilypaikkoja Urho Kekkosen kansallispuistossa on?

208 retkeilykohdetta Urho Kekkosen kansallispuistossa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet

Avaa kartta tästä

Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.

SUOSITUT KOHTEET (208 yhteensä)
MERKIT

Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.

Avaa sovellus →
KATSO MYÖS
→Kaikki Suomen kansallispuistot→Laavut Suomessa — kaikki (myös Urho Kekkosen kansallispuistossa 29 kpl)→Autiotuvat Suomessa — yöpyminen retkeillessä→Telttailupaikat kansallispuistoissa→Polkuoppaan ominaisuudet — mitä sovelluksella voi tehdä
MUUT KANSALLISPUISTOT
NuuksioOulankaPallas–YllästunturiPyhä-LuostoSyöteHiidenporttiPatvinsuoKolin kansallispuistoHossaSaaristomeri

Entä kun kohde on löytynyt?

Kohdekortti Polkuoppaan sovelluksessa, jossa "Haluan mennä" -painikkeella voi tallentaa kohteen muistiin

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Oma kokoelma Polkuoppaan sovelluksessa, "Jaa kokoelma" -painike näkyvissä

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.

POI-data: LIPAS (CC BY 4.0), © Metsähallitus, 2026 · Puistotiedot: Metsähallitus

Sijaintikartta: Tilastokeskus (maakuntarajat) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE, puistorajat), CC BY 4.0

Tiedot tarkistettu Syyskuu 2026 · Ylläpitäjä: Metsähallitus

Avaa Urho Kekkonen kartalla