Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 2 550 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 29 laavua ja 208 retkeilykohdetta yhteensä. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1983.
Kartalla näkyy 208 retkeilykohdetta Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kartta avautuu puiston kohdalle. Tiedot LIPAS (CC BY 4.0), © Metsähallitus, 2026, tarkistettu Lokakuu 2026.

Urho Kekkosen kansallispuistossa on 35 tupaa, joista autiotupia 29 ja varaustupia 6. Lisäksi puistossa on 29 laavua ja 7 päivätupaa. Reittejä Polkuoppaan tiedoissa on 25, ja mukana on myös luontopolkuja ja ulkoilureittejä.
Taulukossa ovat reitit, jotka kulkevat suurelta osin puiston sisällä. Sama reitti on laskettu kerran, vaikka se olisi tietokannassa kahdesti, esimerkiksi kahdesta eri lähteestä tai kesä- ja talviversiona. Pituus on koko reitin pituus, ja pitkä reitti voi jatkua puiston rajan yli.
| Reitti | Pituus | Lähin lähtö- tai tukikohta |
|---|---|---|
| Nuorttijoen retkeilyreittiRetkeilyreitti | 47 km | Kärekeoja autio- ja varaustupa |
| Taajoslaavun kesäreittiRetkeilyreitti | 29 kmpuistossa 26 km | Saariselkä, noin 1,2 km päässä |
| Rautulammen kesäreittiRetkeilyreitti | 22 km | Luulampi päivätupa |
| Korvatunturin retkeilyreittiRetkeilyreitti | 20 km | Rakitsanoja kammi, noin 2,9 km päässä |
| RuijanpolkuRetkeilyreitti | 36 kmpuistossa 15 km | Saariselkä, noin 3,4 km päässä |
| Vellinsärpimän reittiRetkeilyreitti | 16 kmpuistossa 13 km | Saariselkä, noin 1,2 km päässä |
| AhopääRetkeilyreitti | 14 km | Sivakkaojan laavu, noin 1,9 km päässä |
| Luulammen kesäreittiRetkeilyreitti | 9,7 km | Kiilopää |
| RumakuruRetkeilyreitti | 15 kmpuistossa 9,4 km | Saariselkä |
| Kakslauttasen kesäreittiRetkeilyreitti | 32 kmpuistossa 8,8 km | Sivakkaojan laavu, noin 2,0 km päässä |
| Tankavaara, Geologinen polkuRetkeilyreitti | 6,4 km | Tankavaara |
| IisakkipääRetkeilyreitti | 6,3 km | Saariselkä |
| KiirunapolkuRetkeilyreitti | 5,5 km | Kiilopää |
| Iisakkipään luontopolkuLuontopolku | 5,1 km | Saariselkä |
| Tankavaara, KuukkeliRetkeilyreitti | 4,7 km | Tankavaara |
| PoropolkuRetkeilyreitti | 5,2 kmpuistossa 4,4 km | Kiilopää, noin 660 m päässä |
| Luttojoki Vellinsärpimä yhdysreittiRetkeilyreitti | 3,5 km | Vellinsärpimä päivätupa, noin 2,6 km päässä |
| Tankavaara, KoppeloRetkeilyreitti | 2,4 km | Tankavaara |
| Luuvaara yhdysreittiRetkeilyreitti | 2,0 km | Luulampi päivätupa |
| Iisakkipään luontopolku 2,5 kmLuontopolku | 2,2 kmpuistossa 1,9 km | Saariselkä |
| Kiilopään näköalapolkuRetkeilyreitti | 1,9 km | Kiilopää |
| Tankavaara sotahistoriallinen polkuLuontopolku | 1,4 km | Tankavaara |
| Aurorapolku, vaativa esteetön reittiUlkoilureitti | 1,7 kmpuistossa 1,1 km | Saariselkä |
| Vasapolku, vaativa esteetön reittiUlkoilureitti | 1,3 kmpuistossa 0,9 km | Kiilopää |
| Tankavaara, Urpiainen 1 kmRetkeilyreitti | 0,9 km | Tankavaara |
Tuvat on ryhmitelty sen lähtöpaikan mukaan, jota lähimpänä ne ovat. Etäisyys on linnuntietä, joten polkua pitkin matka on pidempi.
Autiotupa on avoin tupa, varaustupa on vuokrattava tupa tai kammi, jonka paikka varataan etukäteen.
Laavut (9). Kaptukaisen kammi, Kaptukaislampi laavu, Kopsusjärventien laavu, Kotakönkään laavu, Luulampi kota, Salonlammen laavu, Sivakkaojan laavu, Suomunlatvan laavu, Taajoslaavu.
Päivätuvat (7). Aurora päivätupa, Luulampi päivätupa, Niilanpään porokämppä päivätupa, Rautulampi päivätupa, Rumakuru päivätupa, Rumakuru vanha päivätupa, Vellinsärpimä päivätupa.
Laavut (2). Koiranjuomalammen laavu, Tankavaaran luontopolun kota.
Laavut (9). Aittajärven laavu, Alemman Kiertämäjärven laavu, Anterin pyöräparkin laavu, Hammaskota, Harrimukan laavu, Lutonsillan laavu, Pälkkimäojan laavu, Siikavuopajan laavu, Vongoivan kammi.
Laavut (9). Haukijärvenojan laavu, Jussinmurustan laavu, Kolsakoskenojan laavu, Kurtsinniskan laavu, Liemusuvannon laavu, Saukkosuvannonvaaran laavu, Silpakurunsuu kota, Voittinkönkään kota, Ylimmäisen Hirvashaudan laavu.
Paikat, joista puistoon lähdetään. Reitit täältä -rivillä ovat taulukon reitit, joiden alku on enintään kolmen kilometrin päässä lähtöpaikasta.
Lähtöpaikan sijainti on Metsähallituksen Kiilopään pysäköintialue.
Reitit täältä. Luulammen kesäreitti, Kiirunapolku, Poropolku, Kiilopään näköalapolku, Vasapolku, vaativa esteetön reitti.
Lähin tupa Rautulampi autio- ja varaustupa, noin 8,6 km linnuntietä.
Lähtöpaikan sijainti on Aurora päivätupa Saariselällä.
Reitit täältä. Taajoslaavun kesäreitti, Vellinsärpimän reitti, Rumakuru, Iisakkipää, Iisakkipään luontopolku, Iisakkipään luontopolku 2,5 km, Aurorapolku, vaativa esteetön reitti.
Lähin tupa Kivipää autiotupa, noin 11 km linnuntietä.
Lähtöpaikan sijainti on Metsähallituksen Tankavaaran pysäköintialue.
Reitit täältä. Tankavaara, Geologinen polku, Tankavaara, Kuukkeli, Tankavaara, Koppelo, Tankavaara sotahistoriallinen polku, Tankavaara, Urpiainen 1 km.
Lähin tupa Tammakkolampi vuokrakammi, noin 21 km linnuntietä.
Lähtöpaikan sijainti on Metsähallituksen Raja-Joosepin pysäköintialue.
Reitit täältä. Ei pääreittejä lähellä tätä lähtöpaikkaa.
Lähin tupa Suomun Ville vuokratupa, noin 5,5 km linnuntietä.
Lähtöpaikan sijainti on Metsähallituksen Kemihaaran pysäköintialue.
Reitit täältä. Ei pääreittejä lähellä tätä lähtöpaikkaa.
Lähin tupa Naltio autiotupa, noin 4,8 km linnuntietä.
Tuvat ja reitit: LIPAS (CC BY 4.0), © Metsähallitus, 2026
Puiston pääsisäänkäynti on Saariselällä, Itä-Lapissa. Lähin lentokenttä on Ivalossa, ja alueelle kulkee pikavuoroja Rovaniemeltä. Henkilöautolla puistoon pääsee Saariselältä tai Suomusta Raja-Joosepin kautta. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Saariselällä on pysäköintialueita retkeilyreittien lähtöpisteissä. Kiilopään luontokeskus Saariselällä on Metsähallituksen palvelupiste, josta saa karttoja, opastusta ja tietoa reittien kunnosta.
Paras retkeilykausi on heinäkuu–syyskuu. Syyskuussa ruskan huippu osuu usein kansallispuistoon, ja olosuhteet ovat yleensä vakaat. Talvikaudella (marras–huhtikuu) puistossa liikutaan suksilla tai lumikengillä; reitit on merkitty. Kesäyöttömyyden aika on kesäkuussa ja heinäkuussa. Äkillinen säämuutos on mahdollinen ympäri vuoden — varaudu myrskyyn ja kylmyyteen.
Koirat ovat sallittuja Urho Kekkosen kansallispuistossa, mutta ne on pidettävä kytkettynä koko ajan. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömät koirat ovat erityinen riski. Metsähallitus pitää koirarajoitukset ajan tasalla luontoon.fi-palvelussa.
Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulentekopaikoilla. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen ylläpitämiä varaustupaa. Maastopalovaroitusten aikana tulenteko on kielletty kaikkialla, ja ajantasaisen varoitustason näkee luontoon.fi-palvelusta. Puisto on laaja, joten pelastustoimien saapuminen voi kestää tavallista kauemmin. Noudata siksi tuliturvallisuusohjeita tarkasti.
Luonnonvesi on juomakelpoista tunturialueella, mutta vesi suositellaan keittämään tai suodattamaan ennen käyttöä. Laavuilla ei yleensä ole vesipistettä, joten omat varaukset ovat tarpeen. Kiilopään luontokeskuksessa on juomavesi.
Saariselän alueella Kiilopäällä on osittain esteettömiä reittejä. Valtaosa puiston reiteistä on merkitsemätöntä maastoa, joka ei sovellu liikkumisapuvälineille. Esteettömiksi merkittyjä kohteita on koottu myös Polkuoppaan Esteettömät retkikohteet -sivulle, ja tämän puiston ajantasaiset esteettömyystiedot löytyvät luontoon.fi-palvelusta.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen vaativimpia eräretkeilykohteita. Merkittyjä reittejä on vähän verrattuna puiston kokoon, ja suuri osa maastosta on merkitsemätöntä tunturiylänköä. Autiotuvat ja laavut ovat hajallaan koko puistossa, ei vain Saariselän ympärillä, joten pitkän matkan kulkijan kannattaa suunnitella päivämatkat tupien mukaan. Saariselän ja Kiilopään reitit sopivat päiväretkeilijälle.
Urho Kekkosen kansallispuistossa on kymmeniä laavuja, ja ne ovat hajallaan eri puolilla puistoa. Tämän sivun osiosta Tuvat alueittain näet jokaisen laavun nimen ja lähimmän lähtöpaikan, ja kartalla näet sijainnit. Laavut ovat vapaasti käytettäviä — yöpyminen on sallittua ensitullut, ensipalveltu -periaatteella.
Koira on sallittu Urho Kekkosen kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömään koiraan suhtaudutaan erityisen tiukasti — tarkista voimassa olevat rajoitukset luontoon.fi-palvelusta ennen matkaa.
Parhaat retkeilykaudet ovat heinä–elokuu (pitkät päivät, sulan maan reitit) ja syyskuu (ruska, kuivempi sää). Talvi on suosittu hiihtomatkailun vuoksi. Kesäkuussa suot voivat olla märkiä ja hyönteisiä on runsaasti — huomioi tämä varustelussa.
Puistossa on sekä maksuttomia laavuja ja autiotupia että varattavia Metsähallituksen vuokratupia. Varaustupia hallinnoi Metsähallitus luontoon.fi-palvelun kautta. Suosituimmat tuvat kannattaa varata hyvissä ajoin, erityisesti heinä–elokuulle.
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on käymälä useassa retkeilykohteessa — pääosin laavujen ja autiotupien yhteydessä. Erämaareiteillä käymälöiden väli voi silti olla pitkä, joten varaudu jokamiehen oikeuksien mukaiseen tarpeiden tekemiseen maastossa.
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Itä-Lapin laajoja tunturi- ja erämaa-alueita. Puisto on nimetty presidentti Urho Kekkosen mukaan, ja se on pinta-alaltaan noin 2 550 neliökilometriä — yksi Suomen suurimmista suojelualueista. Puisto kattaa yhtenäisen, pääosin tieliikenteen ulottumattomissa olevan erämaakokonaisuuden Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla.
208 retkeilykohdetta Urho Kekkosen kansallispuistossa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Kartalla voit
Polkuopas on ilmainen.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.


Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.