Urho Kekkonen — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Savukosken ja Sodankylän kuntien alueella. Puiston pinta-ala on noin 2 550 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen toiseksi suurimman kansallispuiston. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 54 laavua ja 76 retkeilykohdetta yhteensä. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1983.
- Retkeilykohteita
- 76 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 2 550 km²
- Perustamisvuosi
- 1983
- Maakunta
- Lappi
- Laavuja
- 54 kpl
- Autiotupia
- 4 kpl
- Näköalapaikkoja
- 1 kpl
- Luontotorneja
- 7 kpl
- Käymälöitä
- 59 kpl
- Koordinaatit
- 68.1888°N, 28.3008°E
- Alue
- lat 67.8608–68.4682, lng 27.0915–29.4826
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Heinäkuu 2026
Missä Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Urho Kekkosen kansallispuistoon?
Puiston pääsisäänkäynti on Saariselällä, Itä-Lapissa. Lähin lentokenttä on Ivalossa, ja alueelle kulkee pikavuoroja Rovaniemeltä. Henkilöautolla puistoon pääsee Saariselältä tai Suomusta Raja-Joosepin kautta. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Pysäköinti ja lähtöpisteet
Saariselällä on pysäköintialueita retkeilyreittien lähtöpisteissä. Kiilopään luontokeskus Saariselällä on Metsähallituksen palvelupiste, josta saa karttoja, opastusta ja tietoa reittien kunnosta.
Sesonki ja olosuhteet
Paras retkeilykausi on heinäkuu–syyskuu. Syyskuussa ruskan huippu osuu usein kansallispuistoon, ja olosuhteet ovat yleensä vakaat. Talvikaudella (marras–huhtikuu) puistossa liikutaan suksilla tai lumikengillä; reitit on merkitty. Kesäyöttömyyden aika on kesäkuussa ja heinäkuussa. Äkillinen säämuutos on mahdollinen ympäri vuoden — varaudu myrskyyn ja kylmyyteen.
Koirat
Koirat ovat sallittuja Urho Kekkosen kansallispuistossa, mutta ne on pidettävä kytkettynä koko ajan. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömät koirat ovat erityinen riski. Tarkista ajantasaiset rajoitukset Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta.
Tulenteko
Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulentekopaikoilla. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että Metsähallituksen ylläpitämiä varaustupaa. Maastopalovaroitusten aikana tulenteko on kielletty kaikkialla — tarkista voimassa olevat kiellot luontoon.fi-palvelusta. Puisto on laaja ja pelastustoimet hitaita — noudata tuliturvallisuusohjeita tarkasti.
Vesi ja huoltopisteet
Luonnonvesi on juomakelpoista tunturialueella, mutta vesi suositellaan keittämään tai suodattamaan ennen käyttöä. Laavuilla ei yleensä ole vesipistettä — omat varaukset ovat tarpeen. Kiilopään luontokeskuksessa on juomavesi.
Esteettömyys
Saariselän alueella Kiilopäällä on osittain esteettömiä reittejä. Valtaosa puiston reiteistä on merkitsemätöntä maastoa, joka ei sovellu liikkumisapuvälineille. Tarkista esteettömistä reiteistä luontoon.fi.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Urho Kekkonen on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen vaativimpia eräretkeilykohteita: reitit kulkevat merkitsemättömillä tunturiylängöillä, ja autiotupia on vain puiston pohjoisosissa. Valtaosa laavuista sijaitsee merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän lähettyvillä, mikä tekee alueesta hyvän lähtökohdan sekä päiväretkeilijöille että pitkän matkan kulkijoille.
Usein kysytyt kysymykset — Urho Kekkonen
Kuinka monta laavua Urho Kekkosen kansallispuistossa on?
Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on 45 laavua. Ne sijaitsevat pääosin merkityillä retkeilyreiteillä Saariselän, Luiron ja Savukosken alueilla. Laavut ovat vapaasti käytettäviä — yöpyminen on sallittua ensitullut, ensipalveltu -periaatteella.
Voiko Urho Kekkosen kansallispuistoon viedä koiran?
Koira on sallittu Urho Kekkosen kansallispuistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. kytkemättömään koiraan suhtaudutaan erityisen tiukasti — tarkista voimassa olevat rajoitukset luontoon.fi-palvelusta ennen matkaa.
Milloin Urho Kekkosen kansallispuistoon kannattaa mennä?
Parhaat retkeilykaudet ovat heinä–elokuu (pitkät päivät, sulan maan reitit) ja syyskuu (ruska, kuivempi sää). Talvi on suosittu hiihtomatkailun vuoksi. Kesäkuussa suot voivat olla märkiä ja hyönteisiä on runsaasti — huomioi tämä varustelussa.
Onko Urho Kekkosen kansallispuistossa maksullisia majoituksia?
Puistossa on sekä maksuttomia laavuja ja autiotupia että varattavia Metsähallituksen vuokratupia. Varaustupia hallinnoi Metsähallitus luontoon.fi-palvelun kautta. Suosituimmat tuvat kannattaa varata hyvissä ajoin, erityisesti heinä–elokuulle.
Onko Urho Kekkosen kansallispuistossa käymälöitä?
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Urho Kekkosen kansallispuistossa on käymälä vähintään 44 retkeilykohteessa — pääosin laavujen ja autiotupien yhteydessä. Erämaareiteillä käymälöiden väli voi silti olla pitkä, joten varaudu jokamiehen oikeuksien mukaiseen tarpeiden tekemiseen maastossa.
Urho Kekkonen — perustaminen ja historia
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Itä-Lapin laajoja tunturi- ja erämaa-alueita. Puisto on nimetty presidentti Urho Kekkosen mukaan, ja se on pinta-alaltaan noin 2 550 neliökilometriä — yksi Suomen suurimmista suojelualueista. Puisto kattaa yhtenäisen, pääosin tieliikenteen ulottumattomissa olevan erämaakokonaisuuden Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla.
Mitä retkeilypaikkoja Urho Kekkosen kansallispuistossa on?
76 retkeilykohdetta Urho Kekkonenssa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit tallentaa kohteita omiin paikkoihin ja suunnitella reitin.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →