Pallas–Yllästunturi — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Pallas–Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Lapissa Kolarin, Muonion ja Kittilän alueilla. Puiston pinta-ala on noin 1 020 neliökilometriä, ja se on Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 25 laavua, 20 autiotupaa ja 153 retkeilykohdetta. Puistoa hallinnoi Metsähallitus; alkuperäinen puisto perustettiin vuonna 1938, ja nykyinen laajuus on vuodelta 2005.
- Retkeilykohteita
- 153 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 1 020 km²
- Perustamisvuosi
- 1938 (nykyinen laajuus vuodesta 2005)
- Maakunta
- Lappi
- Laavuja
- 25 kpl
- Autiotupia
- 20 kpl
- Telttailupaikkoja
- 2 kpl
- Näköalapaikkoja
- 6 kpl
- Käymälöitä
- 38 kpl
- Pysäköintialueita
- Vähintään 1 LIPAS-rekisteröityä pysäköintialuetta — sijainnit näet Polkuoppaan kartalta.
- Koordinaatit
- 67.9812°N, 24.0881°E
- Alue
- lat 67.5404–68.3686, lng 23.6192–24.5724
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Elokuu 2026
Missä Pallas–Yllästunturi sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Pallas–Yllästunturin kansallispuistoon?
Puistoon pääsee kolmesta pääsuunnasta: Ylläkseltä etelässä (Kolari), Pallaksen alueelta (Muonio) tai Hetalta (Enontekiö) pohjoisessa. Lähimmät lentokentät ovat Kittilässä ja Enontekiöllä. Alueelle kulkee pikavuoroja. Ajantasaiset saapumis- ja liikenneyhteydet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Pysäköinti
Puistossa on pysäköintialueita Ylläksen, Pallaksen ja Hetan lähtöpisteillä. Pallastunturin luontokeskus Muoniossa on alueen Metsähallituksen palvelupiste.
Sesonki ja olosuhteet
Puisto on suosittu sekä kesällä (vaeltaminen, pyöräily) että talvella (hiihtäminen, moottorikelkkailu). Retkeilykausi on parhaimmillaan kesäkuu–syyskuu. Talvikaudella tunturissa olosuhteet voivat olla haastavat: tuulet voimakkaita, sää muuttuu nopeasti. Keväthiihtoon (maalis–huhtikuu) alue on Suomen parhaita.
Koirat
Koirat ovat sallittuja puistossa kytkettynä. Lintujen pesimäaikana 1.3.–31.7. rajoitukset ovat tiukemmat, ja voimassa olevat säännöt löytyvät luontoon.fi:stä. Varattaviin autiotupiin koira ei yleensä ole tervetullut, joten laavut sopivat paremmin koiranomistajille.
Tulenteko
Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla. Puistossa on sekä maksuttomia laavuja tulipaikkoineen että varattavia vuokratupia ja autiotupia. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty.
Vesi ja huoltopisteet
Pallastunturin luontokeskuksessa on juomavesi ja palveluja (kahvio, kartat). Ylläksen alueella on kaupallisia palveluja. Reitillä luonnonvesi on pääsääntöisesti juomakelpoista — kiehauta tai suodata ennen juomista.
Esteettömyys
Pallastunturin luontokeskuksen ympäristössä on lyhyt luontopolku, joka soveltuu osin liikkumisrajoitteisille. Valtaosa puiston reiteistä on tunturimaastoa, joka ei sovellu pyörätuolille. Esteettömiksi merkittyjä kohteita on koottu myös Polkuoppaan Esteettömät retkikohteet -sivulle, ja tämän puiston ajantasaiset esteettömyystiedot löytyvät luontoon.fi:ssä.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Pallas–Yllästunturi on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Pallas–Yllästunturi ulottuu lähes 100 kilometrin matkalla pohjois-eteläsuunnassa, ja puiston halkaiseva vaellusreitti Hetta–Pallas–Ylläs on yksi Suomen pitkimmistä merkityistä yöpymislaavuineen. Pallaksentunturi on puiston korkein kohta (807 m), ja siellä toimii Ilmatieteen laitoksen sääasema. Pallas on yksi Suomen suosituimmista talvikohteista hiihtäjien keskuudessa.
Usein kysytyt kysymykset — Pallas–Yllästunturi
Onko Pallas–Yllästunturissa pitkiä vaellusreittejä?
Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa kulkee noin 100 kilometrin vaellusreitti Hetalta (Enontekiö) Ylläkselle (Kolari). Reitillä on laavuja ja autiotupia sopivien välien päässä. Voidaan kulkea useammassa osassa. Lisäksi puistossa on lyhyempiä päiväretkikohteita Pallaksen ja Ylläksen alueilta.
Milloin Pallas–Yllästunturiin kannattaa mennä?
Vaeltamiseen paras aika on heinäkuu–syyskuu. Ruska on huipussaan syyskuun alussa–puolivälissä. Talvihiihtoon (maalis–huhtikuu) alue on erinomainen lumen varmuuden ja pitkien hiihtoreittien vuoksi. Kesäkuussa voi olla vielä lunta tunturissa.
Kuinka kauas Pallas on Rovaniemeltä?
Pallastunturin luontokeskus sijaitsee Muoniossa, Lapissa. Ylläs on Kolarissa. Alueelle kulkee pikavuoroja Helsingistä ja Rovaniemeltä. Ajantasaiset matka-ajat ja yhteydet: luontoon.fi tai pikavuoroyhtiöiden sivut.
Onko Pallas–Yllästunturin reiteillä käymälöitä?
Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on käymälä vähintään 20 retkeilykohteessa — pääosin Hetta–Pallas–Ylläs-reitin laavujen ja autiotupien yhteydessä. Pitkällä tunturireitillä käymälöiden väli voi olla usean kilometrin, joten suunnittele tauot etukäteen kartan avulla.
Pallas–Yllästunturi — perustaminen ja historia
Pallaksen alue on yksi Suomen vanhimmista luonnonsuojelukohteista: Pallas-Ounastunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 1938 yhtenä Suomen kolmesta ensimmäisestä kansallispuistosta. Vuonna 2005 puistoa laajennettiin merkittävästi liittämällä siihen Ylläksen alue, ja puisto sai nykyisen nimensä Pallas–Yllästunturin kansallispuisto. Laajennuksen jälkeen puiston pinta-ala kasvoi noin 1 020 neliökilometriin.
Mitä retkeilypaikkoja Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on?
153 retkeilykohdetta Pallas–Yllästunturilla kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.