Melontareitit ja melontapaikat Suomessa
Polkuopas näyttää kartalla 280 melontareittiä ja vesiretkeilyreittiä, yhteensä noin 7 410 km, sekä 17 Metsähallituksen melontapaikkaa, kuten vetotaivalta ja rantautumispaikkaa. Reitit löytyvät kartalta ja maakuntaluettelosta, ja ne tulevat LIPAS-liikuntapaikkarekisteristä ja Metsähallitukselta. Osalle merireiteistä näytetään Ilmatieteen laitoksen mallinnettu aaltoennuste, mutta ei turvallisuusarviota.
- Reittejä yhteensä
- 280, pituus yhteensä noin 7 410 km
- Melontareittejä
- 229
- Vesiretkeilyreittejä
- 51
- Reitin keskipituus
- noin 26,5 km
- Kuntia (LIPAS-reitit)
- 90
- Metsähallituksen melontapaikkoja
- 17
- Koskimelontakeskuksia
- 3
- Aaltoennuste
- Mallin ennuste, vain merialueet (5 merireittiä)
- Lähteet
- LIPAS-liikuntapaikkarekisteri, Metsähallitus ja Ilmatieteen laitos
Melontareitit maakunnittain
Valitse maakunta, niin kartta siirtyy sinne ja reitit näkyvät listassa. Luvuissa on sekä melontareitit että vesiretkeilyreitit.
- Ilman kuntatietoa32 reittiä · noin 1245 km
Näille reiteille ei ole kuntatietoa, joten ne löytyvät vain kartalta.
Melontareitit kartalla
Kartalla ruskeat viivat ovat reittejä. Punaoranssit pisteet ovat Metsähallituksen melontapaikkoja ja tummat pisteet koskimelontakeskuksia. Pienet vihreät pisteet ovat laitureita, jotka ovat enintään 300 metrin päässä jostakin näkyvästä reitistä.
Sijaintiasi ei tallenneta. Kartta näyttää reitit sijaintisi ympäriltä.
Valitse maakunta luettelosta, lähennä karttaa tai näytä lähellä olevat reitit sijaintisi avulla. Reitit näkyvät silloin kartalla ja listassa.
Aaltoennuste merireiteille
Mallin ennuste, vain merialueet. Merkitsevä aallonkorkeus on suurimman kolmanneksen aaltojen keskikorkeus, ja yksittäiset aallot voivat olla selvästi korkeampia. Luvut eivät kerro, onko melonta turvallista. Ajantasaisen merisään löydät Ilmatieteen laitoksen merisääennusteesta.
Ladataan aaltoennustetta…
Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0)
Mikä on melontareitti ja mikä vesiretkeilyreitti?
LIPAS-rekisterissä reitit on luokiteltu tyypin mukaan. Melontareitit ovat melontaan tarkoitettuja reittejä. Vesiretkeilyreitit ovat toinen ryhmä, johon kuuluu rekisterissä myös veneilyreittejä. Polkuopas näyttää molempia, yhteensä 229 melontareittiä ja 51 vesiretkeilyreittiä. Siksi kaikkia reittejä ei voi kutsua melontareiteiksi. Polkuopas ei tiedä, sopiiko yksittäinen reitti sinun taitoihisi tai kalustollesi.
Millaisia melontavesiä on olemassa?
Joella reittiin vaikuttavat virta ja mahdolliset koskipaikat, järvellä tuuli ja avoimet selät ja merellä aallot. Suomessa kosket jaetaan vaativuuden mukaan luokkiin I–VI ja X. Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan ohjeen mukaan luokat ovat ohjeellisia, ja melojan on itse arvioitava kosken vaikeus suhteessa osaamiseensa ja kalustoonsa. Polkuopas ei näytä koskien vaikeusluokkia eikä virtaamia. Kartalla on 3 LIPAS-rekisterin koskimelontakeskusta. Siksi osalle merireiteistä näytetään aaltoennuste.
Mitä vetotaival, ränni ja rantautumispaikka tarkoittavat?
Vetotaival on kohta, jossa kanootti viedään maata pitkin vesistöstä toiseen tai esteen ohi. Kanoottiränni on kanoottia varten tehty uoma, jota pitkin kanootin voi viedä esteen, esimerkiksi padon, ohi. Rantautumispaikka on paikka, johon voi nousta maihin. Metsähallituksen aineistossa nämä ovat melontapaikkoja, ja kartalla niitä on 17. Paikoista näytetään vain nimi ja sijainti, koska rekisterissä ei ole niistä kuvauksia.
Mitä jokamiehenoikeudet sallivat melojalle?
Jokamiehenoikeudet koskevat myös vesillä liikkumista, ja maanomistajan lupaa ei tarvita. Metsähallituksen luontoon.fi-sivuston mukaan piha-alueiden lähellä ei pidä liikkua eikä rantautua, eikä maihinnousu ole aina sallittua esimerkiksi hylkeiden tai lintujen takia. Nuotion teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, vaan se vaatii maanomistajan luvan, ellei kyse ole merkitystä tulipaikasta. Luontoon.fin mukaan tulta ei saa tehdä, kun maastopalovaroitus on voimassa. Luonnonsuojelualueilla, kuten kaikissa kansallispuistoissa, jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, joten tarkista kohteen rajoitukset ennen lähtöä. Lue lisää jokamiehenoikeuksista.
Mitä varusteita melonnassa tarvitaan?
Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan melonnan turvallisuusohjeen mukaan melojan varusteisiin kuuluvat melottaessa melonta- tai pelastusliivi tai kelluntapukine sekä pilli tai muu äänimerkinantolaite. Pimeässä ja huonossa näkyvyydessä tarvitaan valkoinen valo. Jos kaatumisen jälkeen kylmettymisen vaara on todennäköinen, ohje mainitsee vesitiiviin melontapuvun. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti toiminnan järjestäjille, ja yksittäisille melojille sen noudattamista suositellaan soveltuvin osin. Polkuopas ei kerro, onko reitti turvallinen. Hätätilanteessa soita 112. Toimintaohjeet löytyvät oppaasta.
Missä voi meloa kansallispuistoissa?
Melontaa harrastetaan myös kansallispuistoissa, esimerkiksi Oulangalla ja Saaristomerellä. Kansallispuistoissa jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa, joten tarkista puiston ohjeet. Katso kaikki puistot kansallispuistojen sivulta.
Milloin melontakausi alkaa ja päättyy?
Melontakausi on avovesikausi eli aika jäidenlähdöstä jäätymiseen. Ajankohta vaihtelee alueittain ja vuosittain. Polkuopas ei tiedä jäätilannetta eikä veden lämpötilaa, joten ne kannattaa tarkistaa muualta.
Usein kysyttyä
Missä Suomessa on eniten melontareittejä?
Polkuopas-kartalla reittejä on eniten maakunnissa Kainuu (49), Kymenlaakso (35) ja Pohjois-Pohjanmaa (27). Yhteensä reittejä on 280, ja LIPAS-reitit sijaitsevat 90 kunnassa (Metsähallituksen reiteillä ei ole kuntatietoa). Lukuihin kuuluvat sekä melontareitit että vesiretkeilyreitit. Maakunnittaisen luettelon löydät kartan yläpuolelta.
Mikä on pisin melontareitti?
Rekisterin pisin nimetty reitti on Simojoki vesiretkeilyreitti, noin 178 km. Pituus on LIPAS-rekisterin tai Metsähallituksen ilmoittama reitin pituus, eikä se kerro, kuinka monessa päivässä reitin ehtii meloa.
Pitääkö melojalla olla pelastusliivit?
Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan ohjeen mukaan melojan varusteisiin kuuluu melottaessa melonta- tai pelastusliivi tai kelluntapukine. Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti toiminnan järjestäjille ja vuokraajille, ja yksittäisille melojille sen noudattamista suositellaan soveltuvin osin. Metsähallituksen luontoon.fi-sivusto neuvoo käyttämään aina kelluntaliivejä. Polkuopas ei ota kantaa siihen, onko liivien käyttö lakisääteistä.
Näkyykö kartalla koskien vaikeusluokat tai vuokraamot?
Ei näy. Polkuopas ei näytä koskien vaikeusluokkia, virtaamia eikä vuokraamoja. Kartalla ovat reitit, Metsähallituksen melontapaikat ja 3 koskimelontakeskusta sekä laitureita, jotka ovat enintään 300 metrin päässä jostakin näkyvästä reitistä.
Miksi aaltoennuste näkyy vain osalle reiteistä?
Ilmatieteen laitoksen aaltomalli on karkea. Sisävesillä ja suuressa osassa saaristoa mallilla ei ole arvoa, ja joen suulla luku voi näyttää uskottavalta, vaikka todellista aaltokenttää ei ole. Siksi ennuste näytetään vain käsin tarkistetuille merireiteille, joita on tällä hetkellä 5.
Reittimäärät mitattu 13.10.2026
Lähteet: LIPAS-liikuntapaikkarekisteri, © Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0); © Metsähallitus, 2026; aaltoennuste Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0). Polkuopas on valinnut ja yhdistänyt reittien tiedot, ja osa reiteistä voi olla rekisterissä kahteen kertaan, joten reittimäärät ja kilometrit ovat suuntaa antavia. Turvallisuusneuvot perustuvat Melontaturvallisuuden neuvottelukunnan melonnan turvallisuusohjeeseen ja Metsähallituksen luontoon.fi-sivuihin. Tarkista alueen ajantasaiset ohjeet erikseen.