Lumitilanne ja lumensyvyys Suomessa nyt

Lunta ei mitata juuri nyt yhdelläkään Ilmatieteen laitoksen lumensyvyyttä raportoivalla asemalla.

Suurin lumensyvyys nyt: 0 cm

0 asemaa mittaa lunta, 158 asemaa lumeton

Päivitetty klo 00:50. Seuraava päivitys noin 15 minuutin välein.

© OpenStreetMap contributors · Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0)

Piste on sääasema ja luku sen lumensyvyys senttimetreinä. Tyhjä rengas tarkoittaa, että asema mittasi nollaa. Samat tiedot ovat listana kartan alla.

Avaa Polkuoppaan kartta reiteille ja kohteille →

Lumeton kausi

Yksikään mittaava asema ei kerro lumesta. Ilmatieteen laitoksen mukaan ensimmäiset lumisateet osuvat tunturien huipuille tavallisesti elo-syyskuussa, ja Lapissa lumi tulee huomattavasti aikaisemmin kuin etelässä. Kun ensimmäinen asema alkaa mitata lunta, tämä kohta vaihtuu ensilumeen.

Kauden tila lasketaan mittauksista. Talvi alkaa, kun lunta mittaa vähintään 10 asemaa ja vähintään neljännes lumensyvyyttä raportoivista asemista. Ensilumi on kyseessä, kun lunta mitataan harvemmalla asemalla, ja lumeton kausi, kun yksikään asema ei mittaa lunta. Raja on Polkuoppaan oma, ei Ilmatieteen laitoksen.

Piirroskuvitus alkutalven maisemasta. Ohut lumi peittää maan vain laikuittain kivien ja kanervantuppaiden välissä, ja järven yli avautuu matala taivaanranta.

Eniten lunta asemilla nyt

Yksikään asema ei mittaa lunta, joten listalla ei ole vielä asemia. Lista täyttyy, kun ensimmäinen asema mittaa lunta.

Lumi ja reitit maakunnittain

Jokaisen maakunnan kohdalla näkyvät sen asemien lumilukemat sekä tietokannassamme olevien hiihtolatujen, kelkkareittien ja autiotupien määrät. Mediaani ja suurin lukema lasketaan vain, kun maakunnassa raportoi vähintään kolme asemaa.

Luvut ovat sääasemien mittauksia, eivät reitin kuntoa. Ne eivät kerro, onko latu tai kelkkareitti ajettu tai kulkukelpoinen. Sen tietää reitin ylläpitäjä.

Reittien määrät on laskettu kunnittain LIPAS-aineistosta. Reitti kuuluu sille maakunnalle, jonka kunnan alle se on kirjattu, ja muutama reitti ilman kuntatietoa puuttuu luvuista.

Asemalla mitattu lumi ja se maa, jolla seisot

Asema mittaa lumen yhdestä tasaisesta ja suojaisesta pisteestä. Reitilläsi lunta voi olla enemmän tai vähemmän.

Piirroskuvitus yhdestä talvimaisemasta. Vasemmalla on kalliorinne, keskellä avoimella aukealla seisovat mittakeppi ja sääasema, ja oikealla kuusimetsän läpi kulkee latu-ura.

Usein kysyttyä

Mitä sääaseman lumensyvyys kertoo?

Se kertoo, kuinka paksu lumikerros on yhdessä mittauspisteessä. Ilmatieteen laitoksen mukaan lumensyvyyshavainto kuvaa pistemäisesti yhden mittauspisteen lumimäärää eikä laajempaa aluetta, olipa menetelmänä perinteinen lumikeppi tai automaattimittaus. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus.

Miksi asemalla on eri lumensyvyys kuin omalla pihallani tai reitillä?

Kevyt lumi kulkeutuu herkästi tuulen mukana, ja tuuli voi paikasta riippuen viedä lumen pois tai kinostaa sitä. Siksi mittauspaikka valitaan suojaisaksi. Lumi voi omalla pihallasi, metsässä tai tunturin rinteellä olla paksumpaa tai ohuempaa kuin asemalla. Asemia ei myöskään ole kovin tiheässä, joten lähin asema voi olla kaukana. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus.

Miten lumensyvyys mitataan ja kuinka tuoreita luvut ovat?

Ilmatieteen laitoksen sivun mukaan lunta mitataan automaattisesti yli 100 asemalla ultraäänellä 10 minuutin välein ja manuaalisesti yli 60 asemalla lumikepillä kerran päivässä aamulla kello 8. Polkuopas lukee luvut omasta välimuististaan, joka päivittyy 15 minuutin välein. Yli kolme tuntia vanhaa automaattimittausta ei näytetä. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus.

Voiko mittari näyttää lunta, vaikka lunta ei ole?

Voi, mutta harvoin. Automaattinen lumensyvyysmittari mittaa etäisyyttä maanpintaan eikä tunnista, onko alustalla lunta, joten esimerkiksi puiden lehdet tai eläimet voivat aiheuttaa virheellisiä havaintoja. Siksi yksittäinen pieni lukema ei vielä todista lumipeitettä. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus.

Miksi luvut poikkeavat Ilmatieteen laitoksen tilastoista?

Tilastoihin ja ennätysrekisteriin käytetään talvella aamulla kello 8 Suomen aikaa tehtyä mittausta. Kymmenen minuutin välein päivittyvät lukemat ovat automaattianturin tuottamia, ja ne voivat poiketa näistä virallisista aamuarvoista. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus.

Milloin ensilumi ja pysyvä lumipeite tulevat?

Ensimmäiset lumisateet osuvat tunturien huipuille tavallisesti elo-syyskuussa. Ensilumi merkitään tilastoihin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla syksyllä ensimmäisen kerran vähintään 1 cm. Pysyvällä lumipeitteellä tarkoitetaan talven pisintä jaksoa, jolloin lunta on maassa yhtäjaksoisesti vähintään 1 cm. Lappiin lumi tulee huomattavasti aikaisemmin kuin etelään. Lähde: Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot.

Kertooko lumensyvyys, onko latu tai kelkkareitti kunnossa?

Ei kerro. Sivun luvut ovat sääasemien mittauksia, eivät tietoa siitä, onko latu tai kelkkareitti ajettu tai kulkukelpoinen. Reitin kunnon tietää sen ylläpitäjä.

Katso myös

Lumensyvyys sääasemilta. Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0). Aineisto haetaan Polkuoppaan omaan tietokantaan 15 minuutin välein, eikä sivu kysy Ilmatieteen laitokselta mitään sivua avattaessa.

Mittauskäytännöt ja tilastomääritelmät, Ilmatieteen laitos, ilmatieteenlaitos.fi/lumensyvyyden-mittaus ja ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot.

Maakuntarajat ja kuntajako, Tilastokeskus (CC BY 4.0). Reitit ja kohteet, LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0).