Avantouinti on uimista jäähän tehdyssä avannossa talvella. Polkuoppaan kartalla on 374 talviuintipaikkaa 197 kunnassa, ja 98 paikalle on merkitty wc. Paikka voi olla avanto, avovesi tai talvella käytössä oleva maauimala. Lue turvaohjeet ennen veteen menoa ja etsi sitten lähin paikka kartalta.
Talviuinti on monelle suomalaiselle rakas harrastus, mutta se sopii kaikille vain oikein harjoitettuna.
Ennen aloittamista. Talviuinti rasittaa sydäntä ja verenkiertoa voimakkaasti. Jos sinulla on sydän- tai verisuonisairaus, rytmihäiriö, kohonnut verenpaine, Raynaud’n oireyhtymä, kylmänurtikaria tai muu pitkäaikaissairaus, kysy lääkäriltäsi ennen aloittamista. Älä aloita ilman lääkärin hyväksyntää. Lisätietoa antavat Suomen Latu ja Tukes (linkit aukeavat uuteen välilehteen).
Muista aina. Älä ui koskaan yksin. Älä sukella jäähän äläkä mene veteen pää edellä. Älä nauti alkoholia ennen uintia tai sen aikana. Aloita lyhyillä pulahduksilla ja pidennä aikaa vähitellen.
Tämä sivu ei ole terveysneuvontaa. Talviuintipaikan valinta ja uinnin turvallisuus ovat aina uimarin omalla vastuulla. Avannon aukiolon ja jään kunnon tietää ylläpitäjä. Jäällä liikkuminen on omalla vastuulla.

Kartalla on 374 talviuintipaikkaa 197 kunnassa ja 18 maakunnassa. Eniten paikkoja on Uudellamaalla (51), Pirkanmaalla (39) ja Varsinais-Suomessa (38). Rajaa listaa kunnan, maakunnan tai wc-merkinnän mukaan, tai paina Lähimmät ensin, niin lista järjestyy sijaintisi mukaan.
Wc on merkitty rekisterissä osalle paikoista. Merkinnän puuttuminen ei tarkoita, ettei wc:tä ole.
Näytetään 20 / 374 paikkaa.
Käytännöt vaihtelevat paikoittain, joten tarkista käyttöajat, hinnat ja mahdollinen jäsenyysvaatimus ylläpitäjältä, esimerkiksi kunnan liikuntapalveluista tai paikan seurasta. Helsingin kaupungin mukaan tyypilliseen talviuintipaikkaan kuuluu lämmin pukusuoja, avanto ja avantoon johtavat portaat, ja joissain paikoissa on myös sauna.
Helsingissä kaupunki vuokraa paikat seuroille ja yrityksille, ja useimpiin paikkoihin pääsy edellyttää seurajäsenyyttä. Kuudessa paikassa voi käydä kertamaksulla talvella 2026–2027. Muualla Suomessa käytäntö voi olla toisenlainen.
Talviuintipaikka on LIPAS-rekisterin luokka, ja se kattaa avannon, avoveden ja talvella käytössä olevan maauimalan. Polkuoppaan 374 paikasta 69 paikan nimessä on sana avanto.
Kuluttajaviraston, Suomen Ladun ja muiden vuonna 2007 julkaiseman ohjeen mukaan avannossa on kahdet portaat, toiset veteen menoa ja toiset ylös nousua varten, sekä portaisiin kiinnitetty kelluva solmuköysi. Pelastusrengas ja heittoliina ovat helposti saatavilla, ja turvataulussa on osoite ja ohjeet avun hälyttämiseen.

Tukesin 20.10.2025 julkaiseman tiedotteen mukaan liukkaudentorjunta, valaistus ja pelastusvälineet eivät ole lisäpalvelu vaan välttämättömyys. Tukes mainitsee tapauksia, joissa uimari on jäänyt jumiin laiturin portaisiin, uupunut avannossa lähes kymmeneksi minuutiksi tai loukkaantunut avannon terävään reunaan. Jos paikka näyttää vaaralliselta, jätä pulahdus väliin ja kerro havainnosta paikan pitäjälle.
Suomen Ladun ohjeen mukaan varusteiksi riittävät uima-asu, päähine ja jalkineet, halutessa myös käsineet. Lämmittele ennen veteen menoa, mene veteen rauhallisesti portaita pitkin, älä hyppää äläkä kastele päätäsi, ja aloita lyhyillä pulahduksilla. Suomen Ladun mukaan säännöllisyys on tärkeämpää kuin yksittäisen kerran kesto.

Uinnin jälkeen lämmittele maltillisesti ja juo reilusti lämmintä juotavaa. Koko ensimmäisen kerran kulun, turvasäännöt ja sen, kenelle avanto ei sovi, käy läpi opas avantouintiin aloittelijalle.
Ei ole. LIPAS-liikuntapaikkarekisterin talviuintipaikka-luokka kattaa kolme erilaista paikkaa, eli jäähän tehdyn avannon, avoveden ja talvella käytössä olevan maauimalan. Polkuoppaan 374 paikasta 69 paikan nimessä on sana avanto. Kartta näyttää kaikkien kolmen sijainnin, mutta paikan muoto selviää usein vasta paikan tiedoista tai paikan päällä.
Sen tietää parhaiten paikan ylläpitäjä, joten kysy häneltä ennen lähtöä. Jäällä liikkuminen on aina omalla vastuulla, eikä jään kunnosta voi päätellä mitään kartalta. Sisävesien jäätilanteen arvion antaa Suomen ympäristökeskuksen Vesi.fi ja merialueiden Ilmatieteen laitos, mutta kumpikaan ei kerro yksittäisen avannon tilaa.
Käytäntö vaihtelee paikoittain. Helsingin kaupungin mukaan kaupunki vuokraa talviuintipaikkansa seuroille ja yrityksille, ja useimpiin paikkoihin pääsy edellyttää seurajäsenyyttä. Kuudessa Helsingin paikassa voi käydä kertamaksulla talvella 2026–2027, ja käyttöpäivät ilmoitetaan paikkakohtaisesti Ulkoliikunta.fi-palvelussa. Muiden kuntien paikkojen käytännöt kysytään suoraan esimerkiksi kunnan liikuntapalveluista.
Ei. Suomen Latu neuvoo, ettei yksin mennä uimaan. Tukes kertoo viime vuosien kuolemantapauksista, joissa yksin avantoon mennyt uimari on menehtynyt. Sovi etukäteen uintikaveri, jotta rannalla on joku, joka huomaa, jos tarvitset apua. Jos paikalla on pelastusrengas ja heittoliina, katso ennen veteen menoa, missä ne ovat.
Ei sovi. Suomen Lääkärilehden katsauksen mukaan sydän- ja verisuonisairaus, rytmihäiriö, Raynaud’n oireyhtymä ja kylmänurtikaria voivat estää talviuinnin, koska kylmä vesi kuormittaa sydäntä. Äkillisessä kylmäshokissa hengitys voi myös salpautua tai muuttua katkonaiseksi. Jos epäilet sopivuutta, keskustele ensin lääkärin kanssa. Älä mene veteen sairaana tai alkoholin vaikutuksen alaisena.
Päivitetty 7.10.2026. Kohdetiedot: LIPAS-liikuntapaikkarekisteri, Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0), rivit päivitetty viimeksi 24.9.2026. Ohjeet: Suomen Latu, Tukes, Suomen Lääkärilehti 79/2024 (Rissanen ja Smolander), Helsingin kaupunki, Kuluttajavirasto ym. (2007).
Avaa kartta tästä →