Suomen arvokkaat geologiset muodostumat

Suomen ympäristökeskus Syke on koonnut aineiston luonnon ja maiseman kannalta arvokkaiksi rajatuista geologisista kohteista. Kohteet jakautuvat neljään tyyppiin: kallioalueisiin, kivikoihin, moreenimuodostumiin sekä tuuli- ja rantakerrostumiin. Rajattuja kohteita on yhteensä 2 782. Aineisto ei kerro, onko alue suojeltu tai saako siellä liikkua.

Piirroskuvitus suomalaisesta metsämaisemasta. Mäntyjen peittämä harju kaartuu taustalla, sen vieressä on pieni suppalampi ja etualalla sammaleessa lepää suuri siirtolohkare.
Avaa kartta →

Aineiston tausta

Aineisto perustuu valtakunnallisiin inventointeihin, jotka Syke ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat tehneet ympäristöministeriön toimeksiannosta. Kivikot, moreenimuodostumat sekä tuuli- ja rantakerrostumat on arvioitu geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella.

Inventointeja käytetään tukena esimerkiksi maa-ainesten ottoluvissa ja maankäytön suunnittelussa. Syken aineistokuvausten mukaan ne eivät ole suojeluohjelma, eikä niillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Kallioalueilla ei Syken mukaan ole juridista asemaa.

Neljä muodostumatyyppiä

Kallioalueita on 1 286 rajattua kohdetta, kivikoita 472, moreenimuodostumia 607 sekä tuuli- ja rantakerrostumia 417.

Kallioalueet ovat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kalliopaljastumien alueita.

Kivikot painottuvat Lappiin, Keski-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen. Kivikkoaineisto kattaa koko maan lukuun ottamatta Ahvenanmaata ja tieverkon ulkopuolista rannikon saaristoa.

Moreenimuodostumat koskevat Manner-Suomea. Niitä ei ole arvioitu Ahvenanmaalla, saarilla eikä luonnonsuojelualueilla. Syken aineiston mukaan 23 moreenimuodostumalla on myös kansainvälistä arvoa.

Tuuli- ja rantakerrostumat painottuvat Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosaan, Lapin lounaisosaan ja rannikolle.

Luku 2 782 on rajattujen kohteiden määrä Syken paikkatietoaineistossa (WFS-rajapinnan kohteet). Se ei ole sama kuin Syken raporteissa mainittu muodostumien lukumäärä, vaikka kolmen muun tyypin luvut ovat samat.

Lauhanvuori

Lauhanvuoren laki on 231 metrin korkeudessa, noin sata metriä ympäröiviä alavia maita ylempänä. Laki oli aluksi yksinäinen saari muinaisen Itämeren ulapalla, ja aallot, jää ja tuuli muovasivat rinteisiin rantatasanteita, eroosiotörmiä ja sulavesikuruja.

Jyhkeät paadet eli toorit ovat rapautuneen peruskallion jäljelle jääneitä ytimiä.

Lauhanvuoren kansallispuisto on Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien rajalla, noin 90 kilometrin päässä Seinäjoelta ja Porista ja noin 140 kilometrin päässä Tampereelta ja Vaasasta. Näkötornin pysäköintialueella on tilaa noin 17 autolle ja siellä on talvikunnossapito.

Luontoon.fi luokittelee Pirunkierroksen (4,4 km) helpoksi rengasreitiksi, jonka lähtöpisteessä laaja pirunpelto ylitetään pitkospuita pitkin. Varrella on Leikkistenkankaan laavu tulentekopaikkoineen sekä kaivo ja käymälä. Reitin tunnus on keltainen ympyrä, ja suositeltu kulkusuunta on myötäpäivään. Kivijadan pysäköintialueelta lähtee myös reitti Aumakallioille ja Aumakivelle, ja lisäpiston kanssa edestakainen matka on vajaat kolme kilometriä.

Terassikierros (8,9 km) kulkee näkötornin edestä. Polulla vuorottelevat muinaiset rantaterassit ja jyrkemmin laskeutuvat rinteet, ja reitti on kuljettavissa vain sulan maan aikaan. Luontoon.fi:n mukaan Terassikierroksen varrella on Spitaalijärven telttailualue, ja leiriytyminen on sallittua vain karttaan merkityillä paikoilla. Keittokatoksen puoleisella rannalla telttailu ei ole sallittua.

Rokua

Rokuan Syvyydenkaivo on suppa. Jääkauden jälkeen suuria jäälohkareita jäi maa-aineksen alle, ja jään sulaessa maaperään syntyi kuoppia.

Syvyydenkaivon reunamat ovat kuivat ja hiekkaiset, ja supan pohjalla on kosteampi suoalue. Rokuanvaara oli jääkauden jälkeen saari, jonka rannoille tuulet ja aallot kasasivat hiekkadyynejä. Nykyisin dyynit ovat mäntykankaiden peittämiä.

Rokuan kansallispuistossa on retkeilyreittejä noin 35 kilometriä. Neljä niistä on eri mittaisia rengasreittejä, ja luontoon.fi:n mukaan reitit ovat pääosin helppokulkuisia. Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta Utajärven kunta ylläpitää talvella noin 9 kilometrin monitoimireittiä.

Puisto on valtatien 22 eteläpuolella, noin 80 kilometrin päässä Oulusta ja 120 kilometrin päässä Kajaanista. Valtatieltä käännytään tielle 8293, jolta on opasteet kansallispuistoon. Pookin pysäköintialueelle ei ole virallista osoitetta, ja sen koordinaatit ovat N 64.57084 E 26.48992. Rokuantieltä käännytään oikealle Salmisentielle kilometri ennen Rokuan kylpylää. Salmisentien risteyksessä käännytään vasemmalle kapealle hiekkatielle (Halkivaarantie), jota jatketaan 1,7 kilometriä Pookin pysäköintialueelle.

Geopuistot

Suomessa on viisi UNESCO Global Geoparkia. Ne ovat Rokua, Lauhanvuori–Hämeenkangas, Saimaa, Salpausselkä ja Kraatterijärvi. Rokuan kansallispuisto on osa Rokuan geopuistoa ja Lauhanvuoren kansallispuisto osa Lauhanvuori–Hämeenkankaan geopuistoa.

Salpausselkä Geopark sijaitsee kuudessa Päijät-Hämeen kunnassa. Ensimmäinen ja Toinen Salpausselkä ovat moreeniselänteitä, jotka ulottuvat koko Etelä-Suomen poikki.

Lappajärvi on meteoriitin törmäyksessä syntynyt kraatteri, jonka halkaisija on 22 kilometriä. Törmäyksessä syntynyttä kärnäiittiä näkee Kärnäsaaren kalliopaljastumassa, ja kraatterin reunan erottaa Vimpelin Lakeaharjulta ja Alajärven Pyhävuorelta.

Geologiset muodostumat kartalla

Kartalta löytää retkikohteita eri puolilta Suomea.

Avaintiedot

TietoArvo
Kallioalueet1 286 rajattua kohdetta
Kivikot472 kohdetta, yhteensä 3 687 ha
Moreenimuodostumat607 kohdetta, yhteensä noin 57 300 ha
Tuuli- ja rantakerrostumat417 kohdetta, yhteensä 69 942 ha
Lauhanvuorilaki 231 m, Pirunkierros 4,4 km, Terassikierros 8,9 km
Lauhanvuoren saapuminenSeinäjoelta ja Porista noin 90 km, Tampereelta ja Vaasasta noin 140 km; näkötornin pysäköintialue noin 17 autolle
Rokuaretkeilyreittejä noin 35 km, monikäyttöura talvella noin 9 km
Rokuan saapuminenOulusta noin 80 km, Kajaanista 120 km, tie 8293; Pookille Halkivaarantietä 1,7 km (luontoon.fi:n ohje)
Kivien siirtely kansallispuistoissakielletty Rokuan ja Lauhanvuoren säännöissä
Jokamiehenoikeudet ja maa-aineksetluonnonsuojelualueilla ei saa ottaa maa-aineksia eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää
Luonnonmuistomerkkisiirtolohkare voidaan määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi (95 §)
Kallioalueen arvoluokka1 = ainutlaatuinen, 7 = vähäiset maisema- ja luonnonarvot
UNESCO Global Geoparkitviisi: Rokua, Lauhanvuori–Hämeenkangas, Saimaa, Salpausselkä, Kraatterijärvi (Impact Crater Lake); Lappajärven kraatteri 22 km
Yhteensä2 782 rajattua kohdetta

Usein kysyttyä

Saako kansallispuistosta ottaa kiven muistoksi?
Rokuan ja Lauhanvuoren kansallispuistojen järjestyssäännöissä kivien siirtely, kääntely ja kerääminen on kielletty. Luontoon.fi:n mukaan luonnonsuojelualueilla ei myöskään saa ottaa maa-aineksia eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää. Syken aineisto ei kerro, onko rajattu alue suojelualue.
Mikä on pirunpelto?
Pirunpellot ovat muinaisia rantavalleja. Lauhanvuoren Kivijata on niistä suurin, 800 metrin pituinen muinaisrantakivikko. Luontoon.fi:n mukaan sen ylittäminen on lumettomana aikana sallittu vain pitkospuita pitkin.
Mitä kallioalueen arvoluokka tarkoittaa?
Syken kallioalueaineistossa on arvoluokkakenttä, jonka arvot ovat 1–7. Luokka 1 on ainutlaatuinen kallioalue, ja luokassa 7 kallioalueen maisema- ja luonnonarvot ovat vähäiset.
Voiko siirtolohkare olla rauhoitettu?
Voi. Luonnonsuojelulain (9/2023) 95 §:n mukaan siirtolohkareen voi määrätä rauhoitetuksi luonnonmuistomerkiksi. Rauhoituksesta päättää valtion maalla alueen hallinnoija ja yksityisellä maalla kunta, ja luonnonmuistomerkki on merkittävä selvästi havaittavalla tavalla. Rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä ei saa vahingoittaa eikä turmella.
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ