Saimaannorppa
Saimaannorppia on arviolta 545, ja arvion vaihteluväli on 458–622. Luku on Metsähallituksen tuorein kanta-arvio, ja edellinen arvio oli 530. Jos melot tai mökkeilet Saimaalla, kannattaa tietää pesimäajan häiriöriskistä ja kalastusrajoituksista.

Kanta kasvaa
Arvion mukaan kannan viiden vuoden keskimääräinen kasvunopeus on 5,8 prosenttia. Kuutteja syntyi arviolta 116, kaksi enemmän kuin edellisvuonna.
Luku on asiantuntija-arvio, joka perustuu pesälaskentoihin ja muihin havaintoaineistoihin. Metsähallituksen mukaan heikot pesimä- ja laskentaolosuhteet ovat lisänneet epävarmuutta. Luku kuvaa tammikuun tilannetta, joten saman kevään kuutteja ei ole mukana.
Missä norppa elää
Norpan voi nykyään tavata lähes kaikkialla Saimaalla. Metsähallituksen vuoden 2022 tietopaketin mukaan keskeiset levinneisyys- ja lisääntymisalueet ovat Haukivesi ja Pihlajavesi, joilla eli yli puolet kannasta ja syntyi noin 60 prosenttia kuuteista.
Havaintoja on tullut myös järvistä ja lammista, joista on vesiyhteys Saimaaseen.
Täysikasvuinen norppa painaa tyypillisesti noin 60 kiloa ja on noin 130 senttiä pitkä, mutta paino vaihtelee voimakkaasti vuodenajan mukaan. Vastasyntynyt on noin 5 kiloa ja 65 senttiä. Norppa voi elää yli 30-vuotiaaksi, ja sukellus kestää keskimäärin 3–7 minuuttia, pisimmillään yli 20 minuuttia.
Pesimäaika ja häiriöriski
Metsähallituksen mukaan liikkuminen pesimäaikana lisää häiriöriskiä erityisesti alueilla, joilla kanta on tiheämpi.
Poikaset syntyvät helmi–maaliskuussa lumipesään. Luonnonkinoksia ei talvella 2025–2026 käytännössä ollut, ja lähes 90 prosenttia havaituista kuuteista syntyi apukinoksiin ja keinopesiin. Yksi apukinos on noin 8–9 metriä pitkä, 3 metriä leveä ja metrin korkea, tiiviiksi tallattu kinos.
Metsähallituksen mukaan kivellä makaava norppa nostelee päätään, jos se havaitsee uhan, kuten ihmisen. Kun norppa kastaa kuonoaan veteen, se valmistautuu sukeltamaan.
Verkkokalastuksen rajoitukset
Metsähallituksen mukaan verkot ovat norpalle vaarallisia ympäri vuoden. Kalastusrajoitusalueilla verkkokalastus on kielletty 15.4.–30.6.
Valtioneuvoston asetuksella kalastusrajoitusalue laajeni toukokuusta 2026 alkaen 337 neliökilometrillä vanhaan asetukseen verrattuna.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan kielto säilyy vuonna 2027 ajalla 15.4.–30.6., koska kasvunopeus ylitti neljän prosentin rajan. Uuden asetuksen mukaan kieltoa pidennetään 15.7. saakka, jos kasvunopeus jää alle neljän prosentin, ja myöhemmin 31.7. saakka, jos se jää uudelleen rajan alle.
Rajoitusalueet näkyvät kartalla Kalastusrajoitukset-kerroksena, jonka saat päälle Kerrokset-valikosta. Kartta on vain apuväline. Kalastusrajoitus.fi-palvelun mukaan siinä esitetyt rajoitusalueet eivät ole oikeudellisesti sitovia. Rajoitukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen ja vesialueen omistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin, ja ajantasaisen tiedon löydät kalastusrajoitus.fi-palvelusta.
Kartallamme ei ole yksittäisten pesien eikä poikimapaikkojen sijainteja.
Kansallispuistot ja Pihlajavesi
Norppa-alueella on kaksi kansallispuistoa, Linnansaari ja Kolovesi. Linnansaaressa on kartallamme 65 ja Kolovedellä 47 kohdetta, esimerkiksi Linnansaaren päälaituri ja Koloveden luontotuvan opastaulu.
Pihlajavesi on Natura 2000 -alue (FI0500013), ei kansallispuisto.
Avaintiedot
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Kanta-arvio | 545 yksilöä (vaihteluväli 458–622), edellinen arvio 530 |
| Arvion peruste | asiantuntija-arvio, joka perustuu pesälaskentoihin ja muihin havaintoaineistoihin; tammikuun tilanne ilman saman kevään kuutteja |
| Kuutit | arviolta 116 syntynyttä, kaksi enemmän kuin edellisvuonna |
| Häiriöriski | Metsähallituksen mukaan pesimäaikainen liikkuminen lisää häiriöriskiä tiheämmän kannan alueilla; verkot vaarallisia ympäri vuoden |
| Rajoitusalueen laajeneminen | 337 km² |
| Keväinen verkkokalastuskielto | 15.4.–30.6. kalastusrajoitusalueilla |
| Verkkokalastuskielto | säilyy 15.4.–30.6.; pidennys 15.7. ja 31.7. asti, jos kasvunopeus jää alle 4 %; kasvunopeus 5,8 % |
| Levinneisyys | vuoden 2022 tietopaketin mukaan Haukivesi ja Pihlajavesi, joilla yli puolet kannasta ja noin 60 % kuuteista |
| Apukinokset | noin 8–9 m pitkä, 3 m leveä ja metrin korkea; lähes 90 % havaituista kuuteista syntyi apu- ja keinopesiin |
| Lajiasema | itsenäinen laji maailman merinisäkkäiden luettelossa, perustuu geneettisiin ja morfologisiin eroihin |
| Pihlajavesi | Natura 2000 -suojelualue FI0500013 |
Usein kysyttyä
- Milloin saimaannorpan voi nähdä?
- Karvanvaihdon aikaan, joka on vilkkaimmillaan toukokuusta kesäkuun alkuun. Silloin norppia voi nähdä makoilemassa kivillä myös päiväaikaan. Muina aikoina norppa oleilee pääosin vedessä ja nousee kiville lähinnä yöaikaan. Metsähallituksen mukaan kaikkien uhanalaisten eläinten tahallinen häiritseminen on Suomessa lailla kiellettyä. Pidä siksi riittävä etäisyys ja noudata alueen moottoriliikenne- ja maihinnousukieltoja.
- Mitä saimaannorppa syö?
- Pieniä kaloja. Erityisesti kuore, kiiski, ahven, muikku ja särkikalat kuuluvat sen ruokavalioon.
- Saanko kolata norpalle apukinoksen itse?
- Et. Metsähallituksen mukaan kinoksia ei saa tehdä omin päin. Apukinosten kolausta organisoi Metsähallitus, ja suojelubiologit suunnittelevat kinosten paikat. Kolaukseen osallistuu vuosittain satoja vapaaehtoisia Metsähallituksen kautta.
- Onko saimaannorppa oma lajinsa?
- Kyllä. Kansainvälinen merinisäkästieteellinen seura (Society for Marine Mammalogy) hyväksyi vuonna 2025 saimaannorpan omaksi lajikseen (Pusa saimensis) geneettisten ja morfologisten erojen perusteella.