Ruunaavaltion retkeilyalue kartalla

Ruunaa on Metsähallituksen valtion retkeilyalue Lieksassa Pohjois-Karjalassa, perustettu vuonna 1987 ja kooltaan noin 3 000 hehtaaria. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 12 laavua ja 19 retkeilykohdetta yhteensä. Ruunaa tunnetaan erityisesti Lieksanjoen koskista ja on yksi Suomen suosituimmista koskimelonta- ja kalastuskohteista.

Kuvitus Ruunaan retkeilyalueesta: Lieksanjoen kosket virtaavat jyrkkien metsärantojen välissä.
PERUSTIEDOT
Aluetyyppi
Valtion retkeilyalue
Kunta
Lieksa
Retkeilykohteita
Vähintään 19 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala
noin 3 000 hehtaaria
Perustamisvuosi
1987
Laavuja
Vähintään 12 kpl
Tulipaikkoja
Vähintään 3 kpl
Näköalatorneja
Vähintään 1 kpl
Käymälöitä
Vähintään 16 kpl
Pysäköintialueita
Vähintään 2 kpl
Hallinto
Metsähallitus
Alue (suuntaa-antava)
lat 63.27–63.42, lng 30.43–30.66
Tiedot päivitetty
Heinäkuu 2026

Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Avaa Ruunaa kartalla

Kartalla näet kaikki kohteet ja voit suunnitella reitin.

Missä Ruunaa sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten Ruunaalle pääsee?

Ruunaa sijaitsee Lieksan kaupungin itäosassa, lähellä Venäjän rajaa. Alueelle pääsee Lieksasta Ruunaan retkeilykeskuksen kautta. Ajantasaiset ajo-ohjeet ja pysäköintialueiden sijainnit löytyvät Metsähallituksen Ruunaa-esitteestä.

Milloin Ruunaalle kannattaa lähteä retkelle?

Kesä (kesä–elokuu) on koskimelonnan ja -kalastuksen huippusesonkia. Syyskuussa ruska on näyttävä koskimaisemassa. Talvella koskien lähialueet voivat olla jäättömiä ja virtaavaa vettä on syytä varoa. Rajavyöhykkeen läheisyys tarkoittaa, että osa alueesta voi olla luvanvaraista — tarkista rajavyöhykesäännöt ennen retkeä.

Mitä jokamiehenoikeudet sallivat Ruunaalla?

Jokamiehenoikeudet pätevät Ruunaalla, mutta tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla. Kalastus koskilla vaatii erillisen kalastusluvan. Alueen itäosa rajautuu Venäjän rajavyöhykkeeseen — noudata rajavyöhykemerkintöjä tarkasti.

Miksi Ruunaa on erityinen retkeilykohde?

Ruunaan tunnusomaisin piirre on Lieksanjoen koskireitti: alue on rakennettu koskimelonnan ja perhokalastuksen ehdoilla, ja laavut sijaitsevat pääosin koskien varrella melojien ja kalastajien taukopaikkoina. Alue on myös yksi Suomen suosituimmista retkeilyalueista metsästäjien ja kalastajien keskuudessa Metsähallituksen kävijätilastojen mukaan.

HUOMIOITAVAA

Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei Metsähallituksen viralliseen aluerajaan. Alue rajautuu itärajan rajavyöhykkeeseen — tarkista ajantasaiset rajavyöhyke- ja kalastuslupasäännöt Metsähallituksen Ruunaa-esitteestä ennen retkeä.

Usein kysytyt kysymykset — Ruunaa

Milloin Ruunaa perustettiin?

Ruunaan retkeilyalue perustettiin vuonna 1987. Se on noin 3 000 hehtaarin laajuinen valtion retkeilyalue Lieksanjoen koskireitin varrella Pohjois-Karjalassa.

Voiko Ruunaalla meloa koskia?

Kyllä, Ruunaa on yksi Suomen suosituimmista koskimelontakohteista. Lieksanjoen koskireitillä on useita eritasoisia koskia. Melontaan suositellaan kokemusta ja asianmukaista varustusta — tarkista koskien vaikeusasteet ennen retkeä.

Onko Ruunaalla laavuja yöpymiseen?

Kyllä. Polkuoppaan tietokannan mukaan Ruunaalla on vähintään 12 laavua, pääosin Lieksanjoen koskireitin varrella. Laavut ovat vapaasti käytettäviä.

Mitä retkeilypaikkoja Ruunaalla on?

RETKEILYKOHTEITA (VÄHINTÄÄN 19)
KATSO MYÖS
Retkeilyalueet — kansallispuisto, erämaa ja luonnonsuojelualue vertailussaSuomen kansallispuistot kartallaLaavut Pohjois-Karjalassa kartallaAutiotuvat Pohjois-Karjalassa kartalla

POI-data: LIPAS (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Tiedot tarkistettu Heinäkuu 2026 · Ylläpitäjä: Metsähallitus

Avaa Ruunaa kartalla