Kylmäluoma — valtion retkeilyalue kartalla

Kylmäluoma on Metsähallituksen valtion retkeilyalue Taivalkoskella Pohjois-Pohjanmaalla, yksi Suomen ensimmäisistä valtion retkeilyalueista vuodelta 1979. Alue on kooltaan noin 7 400 hehtaaria. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 15 laavua ja 21 retkeilykohdetta yhteensä — harjumaastoa, kirkkaita metsäjärviä ja vanhaa, luonnontilaisen kaltaista mäntymetsää.

Kuvitus Kylmäluoman retkeilyalueesta: pieni metsäjärvi hiekkaisessa harjumaastossa, vanhaa mäntymetsää rannalla.

PERUSTIEDOT

Aluetyyppi: Valtion retkeilyalue
Kunta: Taivalkoski
Retkeilykohteita: Vähintään 21 kpl (Polkuopas)
Pinta-ala: noin 7 400 hehtaaria
Perustamisvuosi: 1979 (yksi Suomen ensimmäisistä valtion retkeilyalueista)
Merkittyjä reittejä: noin 54 km (Metsähallitus)
Laavuja: Vähintään 15 kpl
Näköalatorneja: Vähintään 1 kpl
Käymälöitä: Vähintään 16 kpl
Hallinto: Metsähallitus
Alue (suuntaa-antava): lat 65.47–65.61, lng 28.47–28.83
Tiedot päivitetty: Elokuu 2026

Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus

Avaa Kylmäluoma kartalla

Koko kartta on avoin ilman kirjautumista — yli 8 000 reittiä mukana.

Missä Kylmäluoma sijaitsee ja miten sinne pääsee?

Miten Kylmäluomalle pääsee?

Kylmäluoma sijaitsee Taivalkosken kunnan koillisosassa, lähellä Posion rajaa. Lähin taajama on Taivalkoski. Ajantasaiset ajo-ohjeet ja lähtöpisteet löytyvät Metsähallituksen Kylmäluoma-esitteestä.

Milloin Kylmäluomalle kannattaa lähteä retkelle?

Kesäkausi (kesä–syyskuu) on paras vaeltamiseen ja kalastukseen. Syyskuussa ruska värjää männiköt ja lehtipuut. Talvikaudella alueella on latuja. Kelirikkoaikana polut voivat olla märkiä ja hyttysiä on alkukesästä runsaasti.

Mitä jokamiehenoikeudet sallivat Kylmäluomalla?

Jokamiehenoikeudet pätevät Kylmäluomalla. Tulenteko on sallittu vain merkityillä tulipaikoilla laavujen yhteydessä. Maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty kaikkialla — tarkista voimassa oleva tilanne ennen retkeä.

Miksi Kylmäluoma on erityinen retkeilykohde?

Kylmäluoma tunnetaan vanhoista, luonnontilaisen kaltaisista männiköistään ja lukuisista pienistä metsäjärvistä harjumaastossa. Alue on yksi Suomen ensimmäisistä valtion retkeilyalueista (yhdessä Hossan kanssa, joka on nykyisin kansallispuisto) — Kylmäluoma säilyi omana retkeilyalueenaan ja tarjoaa edelleen rauhallisemman vaihtoehdon Kuusamon–Taivalkosken suosituimmille reiteille. Merkittyjä reittejä on Metsähallituksen mukaan noin 54 kilometriä, ja monet niistä kantavat myrsky-teemaisia nimiä — muun muassa Puuska, Hukanharjun hurrikaani, Paulan puhuri ja Myrskyn jälkeen.

HUOMIOITAVAA

Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei Metsähallituksen viralliseen aluerajaan. Tarkista ajantasaiset reitti- ja palvelutiedot Metsähallituksen Kylmäluoma-esitteestä ennen retkeä.

Usein kysytyt kysymykset — Kylmäluoma

Milloin Kylmäluoman retkeilyalue perustettiin?

Kylmäluoma vahvistettiin valtion retkeilyalueeksi vuonna 1979 — yksi Suomen ensimmäisistä valtion retkeilyalueista, yhdessä nykyisin kansallispuistoksi muuttuneen Hossan kanssa. Metsähallitus oli perustanut alueelle leirintäalueen jo vuonna 1969.

Kuinka monta laavua Kylmäluomalla on?

Polkuoppaan tietokannan mukaan Kylmäluomalla on vähintään 14 laavua. Laavut sijaitsevat pääosin alueen pienten metsäjärvien rannoilla ja ovat vapaasti käytettäviä yöpymiseen.

Onko Kylmäluoma sama alue kuin Hossa?

Ei. Hossa ja Kylmäluoma olivat molemmat alun perin valtion retkeilyalueita, mutta Hossa muutettiin kansallispuistoksi vuonna 2017. Kylmäluoma on edelleen erillinen, oma valtion retkeilyalueensa Taivalkoskella.

Kuinka pitkät ovat Kylmäluoman retkeilyreitit?

Metsähallituksen mukaan Kylmäluomalla on noin 54 kilometriä merkittyjä reittejä. Suosituimpia ovat myrsky-teemaiset nimetyt lenkit, kuten Puuska (noin 4,5 km), Hukanharjun hurrikaani (noin 6 km), Paulan puhuri (noin 10 km) ja Myrskyn jälkeen (noin 16 km) — pituudet vaihtelevat lyhyestä luontopolusta pidempään päiväretkeen.