Käsivarsi — erämaa-alue kartalla
Käsivarsi on erämaalain (62/1991) nojalla vuonna 1991 perustettu erämaa-alue Enontekiöllä, Suomen luoteisimmassa "käsivarressa". Alueen pinta-ala on noin 2 206 neliökilometriä, ja siellä sijaitsee Suomen korkein kohta (1 324 m), Haltin kupeessa Norjan rajalla. Polkuoppaan tietokannassa alueella on vähintään 6 laavua ja 11 retkeilykohdetta.
- Aluetyyppi
- Erämaa-alue (erämaalaki 62/1991)
- Kunta
- Enontekiö
- Retkeilykohteita
- Vähintään 11 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 220 600 hehtaaria
- Perustamisvuosi
- 1991
- Laavuja
- Vähintään 6 kpl
- Autiotupia
- Vähintään 2 kpl
- Näköalatorneja
- Vähintään 1 kpl
- Käymälöitä
- Vähintään 8 kpl
- Hallinto
- Metsähallitus
- Alue (suuntaa-antava)
- lat 68.4–69.1, lng 20.4–23.65
- Tiedot päivitetty
- Heinäkuu 2026
Lähteet: LIPAS / Jyväskylän yliopisto (CC BY 4.0) · Metsähallitus
Avaa Käsivarsi kartallaKartalla näet kaikki kohteet ja voit suunnitella reitin.
Missä Käsivarren erämaa-alue sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten Käsivarren erämaa-alueelle pääsee?
Alueelle pääsee Kilpisjärven kautta (valtatie 21, E8) Enontekiöllä tai Peltovuoman/Kelottijärven suunnalta etelämpää. Kilpisjärven luontokeskus on avoinna kausiluontoisesti maalis–syyskuussa, ja sieltä saa kalastus- ja maastoliikkumislupia sekä autiotupien avaimia.
Milloin Käsivarren erämaa-alueelle kannattaa lähteä?
Kesäkausi (heinä–syyskuu) on paras vaeltamiseen. Tunturisää voi muuttua nopeasti ympäri vuoden — varaudu tuuleen, sateeseen ja lämpötilan vaihteluun myös kesällä. Kevätkelillä (maalis–huhtikuu) alue on suosittu hiihtomatkailukohde. Sesonkitietojen ja sääolosuhteiden osalta seuraa Kilpisjärven luontokeskuksen tiedotteita.
Miten poronhoito vaikuttaa liikkumiseen Käsivarressa?
Käsivarsi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoito on alueen ensisijainen perinteinen elinkeino — vältä porojen ja poroaitojen häirintää. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista ja rajoitettua. Jokamiehenoikeudet ovat alueella laajat, mutta yksityiskohtaiset säännöt vaihtelevat alueittain — tarkista ne aina alueen omasta hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Miksi Käsivarsi on erityinen retkeilykohde?
Käsivarsi on Suomen toiseksi suurin erämaa-alue ja sisältää lähes kaikki Suomen yli 1 000 metrin tunturihuiput — mukaan lukien Suomen korkein kohta (1 324 m), Haltin kupeessa. Alue on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoito on alueen keskeinen perinteinen elinkeino. Kilpisjärven luontokeskus toimii alueen tärkeimpänä opastuspisteenä ja lupapalveluna.
Käsivarsi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja poronhoidolla on etusija alueen käytössä. Moottoriajoneuvolla liikkuminen on luvanvaraista. Polkuoppaan aluerajaus perustuu suuntaa-antavaan koordinaattialueeseen, ei erämaalain viralliseen aluerajaan — tarkista aina ajantasaiset säännöt alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta tai Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Usein kysytyt kysymykset — Käsivarsi
Voiko Käsivarren erämaa-alueella telttailla vapaasti?
Jokamiehenoikeudet ovat erämaa-alueilla laajat, ja tilapäinen telttailu onnistuu vapaammin kuin monissa kansallispuistoissa. Alue on kuitenkin erämainen ja palveluiltaan niukka — reissu vaatii kokemusta ja omavaraisuutta. Tarkista alueen omat ohjeet Metsähallituksen luontoon.fi-palvelusta ennen retkeä.
Sijaitseeko Halti-tunturi Käsivarren erämaa-alueella?
Kyllä. Suomen korkein kohta (1 324 metriä), Haltin kupeessa, sijaitsee Käsivarren erämaa-alueella Enontekiöllä lähellä Norjan rajaa. Huomaa, että lähellä sijaitseva Saana ei kuulu erämaa-alueeseen, vaan on erillinen luonnonsuojelualue.
Miksi poronhoito on tärkeää Käsivarressa?
Käsivarsi on osa Saamelaisten kotiseutualuetta, ja erämaalain tarkoituksena on turvata alueen erämaaluonteen säilymisen ohella saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa perinteisenä elinkeinona. Retkeilijän kannattaa välttää porotokkien häirintää ja liikkua rauhallisesti.