Herajärven kierros, vaellusreitti Kolin kansallispuiston alueella

Koko kierros

noin 61 km (Metsähallitus)

Polkuoppaan karttaviiva

61,8 km

Pohjoinen osa

35–38 km, 2–4 vuorokautta, suositeltu suunta vastapäivään

Eteläinen osa

noin 30 km, 2–3 vuorokautta, suositeltu suunta myötäpäivään

Yhteinen osuus

4 km, Kiviniemi–Lakkala

Suositeltu lähtö julkisilla

Kolin luontokeskus Ukko (Ylä-Kolintie 39)

Vaativuus

vaativa (Metsähallitus)

Kausi

toukokuusta lokakuuhun, noin 5 000 kulkijaa vuodessa

Vesistön ylitykset

Sikosalmen vetolautta, Herajoen kahluuvaijeri (eteläinen osa)

Tiedot haettu

12.10.2026 (Metsähallitus, luontoon.fi)

Miten kierroksen kaksi osaa liittyvät toisiinsa?

Herajärven kierros on kaksi reittiä, jotka voi kulkea erikseen tai yhdessä. Pohjoinen osa kulkee Kolin kansallispuiston halki Ukko-Kolilta Ryläyksen ja Kiviniemen kautta. Eteläinen osa perustettiin vuonna 2011, ja se kulkee Kiviniemestä Eteläpään pysäköintialueen ja Rykiniemen kautta. Metsähallituksen reittitiedoissa pohjoinen osa on 38,4 km ja eteläinen 31,3 km.

Osat jakavat 4 km:n osuuden Kiviniemen ja Lakkalan välillä. Siksi koko kierroksen pituus on noin 61 km eikä osien summa. Polkuoppaan karttaviiva on 61,8 km. Se on päällekkäisyyksistä puhdistettu viiva, jossa sama polunpätkä lasketaan vain kerran, ja se on lähellä Metsähallituksen lukua. Pohjoisen osan pituus ilmoitetaan kolmella tavalla, 35, 35–38 ja 38,4 km, eikä lähde selitä eroa.

Mitä reitin varrella on

Taulukossa ovat tuvat, laavut, tulipaikat ja telttailupaikat enintään 300 metrin päässä reitistä. Reitille ei ole vielä yhtä suuntaista viivaa, joten kilometrejä alusta ei lasketa ja paikat on järjestetty etäisyyden mukaan.

Missä vaikeat kohdat ovat ja miten ne voi kiertää?

Metsähallitus pitää kierrosta vaativana korkeuserojen ja epätasaisen polun takia. Reitillä on raskaita nousuja, jyrkkiä alamäkiä sekä runsaasti kiviä ja juuria, ja rinkan kanssa etenemisvauhti on vain 1,5–2 km tunnissa. Vaativin osuus on Herajärven länsipuoli. Itäpuolella raskain osuus on Mäkrävaaran ylitys.

Osan jyrkistä nousuista ja laskuista voi kiertää. Ryläyksen ja Kiviniemen välillä Kolinvaaran voi ohittaa Heraniementien ja Mustalahdentien kautta, mikä lyhentää matkaa noin 400 metriä. Mäkrävaaran voi kiertää Peiponpellon pysäköintialueen kautta, mikä pidentää matkaa noin 300 metriä. Kun poikkeat reitiltä, varmista, ettet oikaise yksityisen pihan poikki.

Sikosalmen vetolautta toimii vain sulan veden aikaan, joten myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä sen tilanne kannattaa tarkistaa Kolin luontokeskus Ukosta. Eteläisellä osalla Herajoen yli kuljetaan kahluuvaijerin avulla. Kevät- ja syystulvan aikaan vesi voi olla niin korkealla, että kahluuvaijeri on syytä kiertää.

Miten juomavesi ja yöpyminen hoituvat?

Hanavettä, jota ei tarvitse keittää, saa Kiviniemen retkeilykeskukselta, Kolin luontokeskus Ukosta ja Break Sokos Hotel Kolilta. Reitin kaivojen ja lähteiden vesi kannattaa keittää, ja Lakkalan kaivon vesi ei ole juomakelpoista. Jos palaat Pitkälammelta Ukkoon päin, matkan varrella ei ole vesipistettä ennen luontokeskusta.

Kansallispuiston alueella leiriytyminen on sallittu vain merkittyjen tauko- ja tulentekopaikkojen lähellä. Pohjoisella osalla niitä ovat Myllypuro, Ylä-Murhi, Lakkala ja Rykiniemi, eteläisellä osalla Lakkala ja Rykiniemi. Puiston ulkopuolella pätevät jokaisenoikeudet. Puistossa on vuokratupia, ja Kolin kylässä sekä Kiviniemen tilalla on majoitusta. Reitin varrella ei ole jäteastioita.

Usein kysyttyä

Koko kartta on avoin ilman kirjautumista — yli 8 000 reittiä mukana.