Saako luonnonsuojelualueella kerätä marjoja ja sieniä?

Mitä jokamiehenoikeus sallii marjastuksessa ja sienestyksessä?

Jokamiehenoikeus eli jokaisenoikeus sallii luonnonmarjojen, sienten ja rauhoittamattomien kasvien poimimisen ilman maanomistajan lupaa ja maksua. Se ei kata sammalen tai jäkälän ottamista eikä pihamailla kulkemista. Metsähallituksen mukaan oikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kaikilla alueilla, esimerkiksi kansallispuistoissa, joten suojelualueilla ratkaisee alueen oma sääntö.

Metsähallituksen mukaan eri lait antavat, ohjaavat tai rajoittavat jokaisenoikeuksia, eli oikeus ei perustu yhteen lakiin. Siksi suojelualueilla ratkaisee alueen oma sääntö, ei pelkkä jokamiehenoikeus.

Jokaisenoikeuksiin ei kuulu kasvavan puun vahingoittaminen, roskaaminen eikä maanomistajan maankäytön haittaaminen. Luonnonmarjoja saa poimia, mutta puiden oksien katkominen marjaretken ohessa ei kuulu oikeuksiin (MTK, 30.6.2026).

Laajempi esittely kaikista oikeuksista löytyy oppaasta Jokamiehen oikeudet.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet · MTK, tiedote 30.6.2026

Miksi marjoja ei saa poimia pihapiiristä?

Metsähallituksen mukaan jokaisenoikeudella ei saa kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla, eikä häiritä kotirauhaa. Marjoja ei siis kuulu etsiä ihmisten pihapiiristä. Lähteet eivät anna pihapiirille tarkkaa etäisyyttä, joten asumuksen tai pihan lähellä on parempi kääntyä toisaalle kuin arvailla rajaa.

Metsähallitus luettelee kotirauhan häiritsemisen ja pihamailla kulkemisen asioihin, joita jokaisenoikeus ei salli. MTK muistuttaa tiedotteessaan 30.6.2026, että ihmisten pihapiiriin ei saa mennä marjoja etsimään.

Sama koskee viljelyksessä olevaa peltoa ja istutuksia. Metsässä kasvava luonnonmarja on eri asia kuin marjatilan tai pihan marja, joka on jonkun omaisuutta.

Lähde: Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet · MTK, tiedote 30.6.2026

Saako kansallispuistossa kerätä marjoja ja sieniä?

Luonnonsuojelulain 50 §:n mukaan kansallispuistossa saa poimia marjoja ja hyötysieniä, ja Metsähallituksen mukaan marjastus ja sienestys on sallittu. Muiden sienten, kasvien ja kasvinosien ottaminen on kielletty (49 §). Puiston järjestyssääntö tai rajoitusosa voi rajoittaa liikkumista, joten tarkista puiston oma sääntö.

Kansallispuistossa ja luonnonpuistossa on kielletty luontoa muuttava toiminta. Pykälän 49 mukaan alueella ei saa ottaa eikä vahingoittaa sieniä, puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia. Pykälässä 50 tästä on poikkeus, jonka mukaan alueella saa poimia marjoja ja hyötysieniä.

Laki puhuu hyötysienistä, ei kaikista sienistä. Jos et ole varma, kuuluuko sieni poimittaviin, jätä se metsään.

Metsähallitus voi järjestyssäännöllä (58 §) rajoittaa liikkumista, leiriytymistä ja kulkuneuvon pitämistä, jos se on välttämätöntä alueen eliölajien tai luontotyyppien säilymiselle (56 §). Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa saa yleensä liikkua vapaasti rajoitusosia lukuun ottamatta. Rajoitusosalla poimiminen ei ole mahdollista, jos liikkuminen on siellä kielletty.

Puistot löytyvät hakemistosta Kansallispuistot, jossa jokaisella puistolla on oma sivunsa.

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023, 49, 50, 56 ja 58 § (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet

Saako luonnonpuistossa kerätä marjoja ja sieniä?

Luonnonpuistossa saa luonnonsuojelulain 56 §:n mukaan liikkua vain osoitetuilla teillä, poluilla tai alueilla, ellei Metsähallitus anna lupaa. Lain 50 §:n sanamuoto sallii marjojen ja hyötysienten poimimisen myös luonnonpuistossa, mutta reitiltä ei saa poiketa. Suomen 19 luonnonpuistosta yhdeksässä pääsee liikkumaan merkityillä poluilla.

Luonnonpuistossa liikkumista on rajoitettu kansallispuistoa enemmän (56 §). Metsähallituksen mukaan luonnonpuistoissa, joiden läpi kulkee retkeilyreitti, reitiltä ei saa poiketa. Pelkän lain sanamuodon perusteella poimiminen ei siis ole luonnonpuistossa kielletty, mutta liikkumisrajoitus rajaa sen, mihin poimija ylettää.

Metsähallituksen jokaisenoikeussivu ei mainitse marjastusta eikä sienestystä luonnonpuistojen kohdalla. Tämä sivu perustuu siksi lain sanamuotoon ja liikkumisrajoitukseen. Tarkista alueen ohje luontoon.fi-palvelusta, ennen kuin lähdet.

Muut kuin marjat ja hyötysienet kuuluvat samaan kieltoon kuin kansallispuistossa. Niitä ei saa ottaa (49 §).

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023, 49, 50 ja 56 § (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet

Entä soidensuojelualueet ja muut luonnonsuojelualueet?

Luonnonsuojelualue on yläkäsite, jolla ei ole yhtä sääntöä, ja alueiden tyypit eroavat toisistaan paljon. Metsähallituksen mukaan soidensuojelualueilla sienestys, marjastus ja kasvien kerääminen on yleensä vapaata. Valtion muulla luonnonsuojelualueella sovelletaan lähtökohtaisesti kansallispuiston säännöksiä (52 §), ja yksityisen alueen säännöt ovat sen perustamispäätöksessä (53 §).

Metsähallituksen mukaan joillakin soidensuojelualueilla on rajoitusosia, joilla liikkuminen on kielletty lintujen pesimisaikaan. Pienemmillä suojelualueilla, kuten vanhojen metsien ja lehtojen suojelualueilla, leiriytyminen on joissakin kielletty, mutta marjastus ja sienestys on muuten vapaata.

Yksityisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset annetaan sen perustamispäätöksessä, ja päätökseen voidaan ottaa liikkumista rajoittava kielto, jos alueen lajien tai luontotyyppien säilyminen sitä vaatii (53 §). Sääntöjen ei siis voi olettaa olevan samat kuin viereisellä valtion alueella.

Metsähallituksen on lain mukaan merkittävä kansallis- ja luonnonpuiston raja sekä liikkumiskielto tai -rajoitus maastoon (59 §). Jos et tiedä, millaisella alueella olet, tarkista se luontoon.fi-palvelusta tai alueen opastauluista.

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023, 52, 53 ja 59 § (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet

Mitä kasveja ja sieniä ei saa ottaa mukaan?

Rauhoitettua kasvia, sen osaa tai siemeniä ei saa poimia, kerätä, leikata irti eikä ottaa juurineen (luonnonsuojelulaki 74 §). Lain eliölajien suojelua koskevaa lukua sovelletaan myös sieniin. Metsähallituksen mukaan jokaisenoikeus ei kata sammalen eikä jäkälän ottamista. Jos et tunne kasvia tai sientä, jätä se paikalleen.

Rauhoitettujen lajien lista on valtioneuvoston asetuksessa, ja se muuttuu. Tämä sivu ei luettele lajeja. Epävarmassa tilanteessa jätä kasvi tai sieni metsään.

Lisäksi kansallispuistossa ja luonnonpuistossa kaikkien muiden sienten ja kasvien ottaminen on kielletty, ellei kyse ole marjoista tai hyötysienistä (49 §).

Lähde: Luonnonsuojelulaki 9/2023, 49, 68, 69 ja 74 § (Finlex) · Metsähallitus (luontoon.fi), Jokaisenoikeudet

Mitä pitää tietää sienten tunnistamisesta ennen retkeä?

Tämä opas ei tunnista sieniä eikä kerro, mitkä ovat syötäviä. Kerää vain sienet, jotka tunnet varmasti. HUS Myrkytystietokeskuksen mukaan noin 50 myrkyllisestä lajista viisi voi jo pienellä määrällä aiheuttaa henkeä uhkaavan myrkytyksen. Epäilyssä soita Myrkytystietokeskukseen, numero on 0800 147 111. Se vastaa ympäri vuorokauden.

Henkeä uhkaavissa oireissa, kuten äkillisessä hengitysvaikeudessa tai tajuttomuudessa, soita hätänumeroon 112 (HUS).

Vanhan Metlan julkaisun mukaan sienet keräävät raskasmetalleja ja epäpuhtauksia, eikä niitä siksi kannata kerätä tehtaiden lähiympäristöstä eikä kaupunkien puistoista.

Sienten tunnistamiseen tarvitaan sienikirja, kokenut sienestäjä tai paikallinen sieniyhdistys. Tämä sivu ei korvaa niitä.

Lähde: HUS Myrkytystietokeskus · Metlan sienijulkaisu (Luken Jukuri-arkisto)

Milloin marjat ja sienet ovat poimittavissa?

Kalenterista ei voi lukea yhtä päivää. Luken vuoden 2026 tiedotteiden mukaan ensimmäisten mustikoiden ennustettiin kypsyvän poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa, ja puolukan poimintakausi jatkuu paikoin ensilumen tuloon saakka. Vanhan, vuosiluvultaan merkitsemättömän Metlan julkaisun mukaan korvasieni nousee tyypillisesti toukokuussa ja suppilovahvero kasvaa loka–marraskuussa. Ajankohta vaihtelee vuosittain.

Luke seuraa mustikan, puolukan ja suomuuraimen satojen kehittymistä vuosittain ja julkaisee kasvukauden aikana 3–4 tiedotetta kukinnan ja kypsymisen aikataulusta. Ensimmäinen satoennuste annetaan Luken mukaan juhannuksen tietämissä.

Vuonna 2026 Luke kertoi 23.6., että ensimmäiset mustikat kypsynevät poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa. Luke kertoi 13.7., että mustikan pääsatokausi oli alkanut suurimmassa osassa Suomea ja suomuuraimen poiminta oli alkanut, ja kypsää marjaa oli eteläiseen Lappiin asti. Tiedotteessa 1.9.2026 Luke totesi puolukan poimintakauden jatkuvan paikoin ensilumen tuloon saakka.

Tiedotteessa 29.8.2025 Luke kertoi mustikan satokauden olevan päättymässä, kun etelässä valmistauduttiin puolukkaan ja pohjoisessa poimittiin vielä mustikkaa. Päivät muuttuvat sään mukaan, joten ne ovat esimerkkejä, ei kalenteri.

Sienistä Metlan julkaisu mainitsee korvasienen nousevan toukokuussa ja suppilovahveron kasvavan loka–marraskuussa, joten kausien väliin jää lähes puoli vuotta. Luke julkaisee marjasatotiedotteita, mutta tämän oppaan lähteistä ei löytynyt Luken sienisatotiedotetta tälle syksylle.

Polkuoppaan kartta ei näytä marja- eikä sienipaikkoja, eikä tämä sivu kerro, missä ja kuinka paljon niitä on.

Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke), tiedotteet 29.8.2025, 23.6.2026, 13.7.2026 ja 1.9.2026 · Metlan sienijulkaisu (Luken Jukuri-arkisto)

Mitä marja- ja sieniretkellä kannattaa muistaa käytännössä?

Pysäköi auto niin, ettei se haittaa tai estä muita kulkijoita, vie roskat mukanasi ja suojaudu punkeilta pitkähihaisilla ja pitkälahkeisilla vaatteilla (MTK, 30.6.2026). Metsästyskausi on käynnissä monin paikoin Suomessa. Käytä metsässä huomiovaatetusta. Taukopaikan, kuten laavun tai tulipaikan, voit etsiä Polkuoppaan kartalta.

Metsästyskausi on käynnissä monin paikoin Suomessa. Käytä metsässä huomiovaatetusta. Kausista lisää oppaassa Metsästyskausi retkeilijälle.

Taukopaikaksi sopivat merkityt laavut ja tulipaikat. Polkuoppaan kartalta löydät laavut, autiotuvat ja tulipaikat kartalla. Avotuli kuuluu tehdä vain merkityllä tulipaikalla, ja tulentekosäännöt kerrotaan oppaassa Turvallinen tulenteko ja tulentekosäännöt.

Tämä opas käsittelee vain omaan käyttöön poimimista, ei myyntiin keräämistä.

Lähde: MTK, tiedote 30.6.2026

Avaintiedot

Usein kysyttyä

Saako luonnonsuojelualueella kerätä sieniä?

Se riippuu alueen tyypistä. Kansallispuistossa luonnonsuojelulaki sallii marjojen ja hyötysienten poimimisen, mutta muiden sienten ottaminen on kielletty. Luonnonpuistossa saa liikkua vain osoitetuilla teillä, poluilla tai alueilla. Soidensuojelualueilla poimiminen on Metsähallituksen mukaan yleensä vapaata. Yksityisen suojelualueen säännöt ovat sen perustamispäätöksessä, joten ne pitää tarkistaa alueelta.

Saako kansallispuistossa kerätä marjoja ja sieniä?

Luonnonsuojelulain 50 §:n mukaan kansallispuistossa saa poimia marjoja ja hyötysieniä. Metsähallituksen mukaan marjastus ja sienestys on sallittu. Muiden sienten, kasvien ja kasvinosien ottaminen on kielletty. Puiston rajoitusosilla liikkuminen voi olla kielletty, ja puiston järjestyssääntö voi rajoittaa liikkumista, joten tarkista puiston oma sääntö.

Saako luonnonpuistossa kerätä marjoja?

Luonnonsuojelulain 50 §:n sanamuoto sallii marjojen ja hyötysienten poimimisen myös luonnonpuistossa. Liikkua saa kuitenkin vain osoitetuilla teillä, poluilla tai alueilla, ellei Metsähallitus anna lupaa (56 §). Suomen 19 luonnonpuistosta yhdeksässä pääsee liikkumaan merkityillä poluilla. Tarkista alueen ohje luontoon.fi-palvelusta.

Saako toisen pihapiiristä poimia marjoja?

Ei. Jokamiehenoikeus ei kata kulkemista pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla, eikä se salli kotirauhan häiritsemistä. Marjoja ei siis kuulu etsiä ihmisten pihapiiristä. Tämän oppaan lähteet eivät anna pihapiirille metrimäärää, joten jos näet asumuksen tai pihan, pysy kauempana.

Saako metsästä ottaa sammalta, jäkälää tai rauhoitettuja kasveja?

Ei. Metsähallituksen mukaan jokamiehenoikeus ei kata sammalen eikä jäkälän ottamista. Rauhoitettua kasvia, sen osaa tai siemeniä ei saa poimia, kerätä, leikata irti eikä ottaa juurineen (luonnonsuojelulaki 74 §). Jos et tunne kasvia, jätä se paikalleen.

Mistä saa apua, jos epäilee sienimyrkytystä?

Soita HUS Myrkytystietokeskukseen, numero on 0800 147 111. Se vastaa ympäri vuorokauden. Henkeä uhkaavissa oireissa, kuten äkillisessä hengitysvaikeudessa tai tajuttomuudessa, soita hätänumeroon 112. Älä jää odottamaan oireiden pahenemista.

• Jokamiehen oikeudet
• Kansallispuistot
• Laavut kartalla
• Tulipaikat kartalla
• Metsästyskausi retkeilijälle
• Retkeilyopas

Entä kun kohde on löytynyt?

Merkitse kohteet muistiin

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.

Jaa kokoelma retkikaverille

Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.

Vie GPS-laitteeseen

Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.