Salpalinja – itärajan linnoitusketju

Salpalinja on Suomen itärajan turvaksi rakennettu linnoitusketju. Se tehtiin pääosin talvisodan ja jatkosodan välillä, vuosina 1940–1941. Museoviraston RKY-kuvauksen (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt) mukaan Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Nykyään sen kohteisiin voi tutustua museoissa ja Salpapolulla.

Piirroskuvitus sammaloituneesta betonikorsusta metsässä. Korsun edessä on rivi pyramiditeräisiä panssarikiviä.
Avaa Salpalinjan alue kartalla →

Mitä linjalla on

Museoviraston RKY-kuvauksen mukaan Salpalinjalla on 728 teräsbetonikorsua ja yli 3 000 puista kenttälinnoitetta. Lisäksi linjalla on noin 350 kilometriä taistelu- ja yhdyshautaa, 225 kilometriä panssarikiviestettä ja 130 kilometriä kaivantoestettä.

Rakentamispäätös tehtiin maaliskuussa 1940. Rakentamista johti Myllykoskella toiminut Linnoitustoimisto, johon koottiin noin 400 sotilas- ja siviiliasiantuntijaa.

Linja koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen on yhtenäinen puolustusasema Suomenlahden rannalta Luumäen Kivijärvelle. Toinen koostuu vesistöihin tukeutuvista asemista Kivijärven, Saimaan ja Pielisen välillä, ja kolmas Pielisen pohjoispuolella olevista tärkeimpien tiesuuntien linnoitteista.

Osa-alueet ja nähtävät kohteet

Linja ei ole yksi reitti. RKY-kuvaus nimeää kohteita Kymenlaakson Virolahdelta Lapin Savukoskelle saakka.

RKY-kuvaus mainitsee esimerkkeinä seuraavat kohteet.

  • Virolahden Ylä-Pihlajan bunkkerimuseoalue
  • Miehikkälän Myllylampi, jossa on museoitu edustavia Salpa-kohteita
  • Ylämaan Hostikan museoalue
  • Savonlinnan Kongonsaaren louhittu majoitus- ja konekivääriluola

Tiedot aukioloajoista ja pääsystä saa kunkin kohteen ylläpitäjältä.

Kartallamme on Salpalinjaan liittyviä kohteita, muun muassa museoita, ja näet, missä ne sijaitsevat.

Salpapolku

Salpapolku on Salpalinjaa mukaileva noin 50 kilometrin retkeilyreitti, joka kulkee Virolahdella ja Miehikkälässä Etelä-Karjalan puolelle, Hostikan luolalle saakka.

Hyviä lähtöpaikkoja ovat Miehikkälän Salpalinja-museo, Virolahden Bunkkerimuseo ja Harjun oppimiskeskus. Reitin voi kulkea molempiin suuntiin ja lyhyempinä pätkinä. Ylläpitäjä on luokitellut reitin keskivaativaksi, koska siinä on jonkin verran korkeuseroja ja hieman vaikeampikulkuisia osia.

Sulan maan aikaan reittiä käytetään patikointiin ja maastopyöräilyyn, lumisena aikana metsäsuksilla ja lumikengillä. Reitti on merkitty maastoon sinisillä reittiopasteilla ja Salpapolku-viitoilla.

Taukopaikat

Laavu on Jermulan, Sihkarinkallion ja Takamaan taukopaikoilla, ja Vahtivuoren taukopaikalta on noin 200 metriä majoituslaavulle. Sihkarinkalliolla on myös näkötorni.

Pysäköintipaikka on Ravijoen taukopaikalla, Harjun oppimiskeskuksella, Bunkkerimuseolla, Pyyhinlammella, Jermulassa, Salpalinja-museolla, Sihkarinkalliolla ja Hostikassa. Varustus vaihtelee, esimerkiksi Hostikassa on vain pysäköintipaikka ja käymälä. Ylläpitäjä pyytää viemään roskat mukanaan, sillä taukopaikoilla ei ole järjestettyä jätehuoltoa.

Salpalinja-museo

Salpalinja-museo on Miehikkälässä osoitteessa Säästöpirtintie 70, tien 384 (Virojoki–Taavetti) varrella.

Museon ulkoalueella on kolme merkittyä kierrosta. Korsukierros on 600 metriä (ääniopastettu), Patikoiden pallokorsuun 1 kilometri ja Linnoittajan luontopolku 1,6 kilometriä. Museon mukaan ulkoalue on osa näyttelyä ja maksullinen myös itsenäisesti linnoitteisiin tutustuville.

Liikkuminen kohteilla

Salpapolun ylläpitäjä muistuttaa, että korsuihin mennään omalla vastuulla. Ylläpitäjä pyytää käyttämään merkittyjä reittejä ja polkuja sekä noudattamaan jokamiehenoikeuksiin liittyviä velvollisuuksia.

Ylläpitäjän mukaan korsuissa ei ole valaistusta ja ne voivat olla huonokuntoisia. Niissä voi olla syviä kaivoja, teräviä ulokkeita, rautatappeja ja pudotuksia, ja luolamaisista korsuista voi irrota kiviainesta. Ylläpitäjän ohjeen mukaan korsuja tai muita linnoitteita ei saa muuttaa millään tavoin.

Bunkkerimuseon kohdalla reitti ylittää ylläpitäjän mukaan valtatien, jolla on paljon raskasta liikennettä. Ylityskohdassa ei ole suojatietä ja näkyvyys on huono.

Avaintiedot

TietoArvo
Rakentaminenpääosin talvi- ja jatkosodan välillä 1940–1941 itärajan turvaksi, ei koskaan taisteltu
Puiset kenttälinnoitteetyli 3 000
Taistelu- ja yhdyshaudatnoin 350 km
Panssarikiviesteet225 km
Kaivantoesteet130 km
Salpapolkunoin 50 km, keskivaativa, patikoiden 2–3 vrk ja maastopyörällä 1–2 vrk
Taukopaikatlaavu Jermulassa, Sihkarinkalliolla ja Takamaalla, majoituslaavu Vahtivuoren lähellä; ei järjestettyä jätehuoltoa
Ylläpitäjän ohjeet retkeilijöillekorsuihin omalla vastuulla, vesipisteet
Salpalinja-museoSäästöpirtintie 70, Miehikkälä; ulkoalueella kolme kierrosta (600 m, 1 km, 1,6 km)
Kuusamon linnoitepolkuLahtela–Vanttajajärvi, 4,5 km, 16 opastaulua
LinnoitustoimistoMyllykoski, noin 400 sotilas- ja siviiliasiantuntijaa

Usein kysyttyä

Kuinka kauan Salpapolun kävely kestää?
Koko noin 50 kilometrin reitti vie ylläpitäjän arvion mukaan patikoiden 2–3 vuorokautta ja maastopyörällä 1–2 vuorokautta. Reitin voi kulkea myös lyhyempinä pätkinä esimerkiksi museoilta tai Harjun oppimiskeskukselta lähtien.
Saako Salpapolun varrella yöpyä teltassa?
Ylläpitäjän mukaan telttailu on mahdollista taukopaikoilla Ravijoen taukopaikkaa lukuun ottamatta, ja Salpalinja-museolla telttapaikka osoitetaan kysyttäessä.
Onko reitillä juomavettä?
Ei joka taukopaikalla. Vesipiste on Harjun oppimiskeskuksella, Bunkkerimuseolla, Jermulassa, Sihkarinkalliolla ja Salpalinja-museolla, ja museolla marras–huhtikuussa vain aukioloaikoina ja ennakkovarauksesta.
Miten Salpalinja-museolle pääsee ilman autoa?
Lähin linja-autoasema on Virojoella noin 10 kilometrin päässä. Miehikkälän keskustan lähimmältä pysäkiltä museolle on noin 3 kilometriä.
Voiko Salpalinjaa nähdä muualla kuin Kaakkois-Suomessa?
Voi. RKY-kuvaus mainitsee Kuusamon Lahtelan–Vanttajanpolun osana Salpalinjaa. Polku kulkee Lahtelasta Vanttajajärvelle, on 4,5 kilometrin mittainen ja sen varrella on 16 opastaulua. Polulle ajetaan Kuusamon keskustasta Kajaanintietä (5) noin 6 kilometriä etelään ja käännytään vasemmalle Lämsänkyläntielle.
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ

Lähteet: Museovirasto, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY), lainattu ja tiivistetty. Salpapolku ja Salpalinja-museo: salpalinjamuseo.fi (ylläpitäjän sivut). Kuusamon polku: Kuusamon kaupunki. Kohdepisteet: © Jyväskylän yliopisto ja Metsähallitus, CC BY 4.0.