Espoon alueelta löytyy Jyväskylän yliopiston LIPAS-liikuntapaikkarekisterin mukaan 60 hiihtolatua, yhteensä 187,0 km. Valaistuksi on merkitty 38 latua, joiden valaistu osuus on 75,2 km. Pisin on Pirttimäki-Röylä-Niipperi (6,5km/p/ei valaistu), 11,1 km. Ladun keskipituus on 3,1 km. Kartalla näet kaikki ladut, ja alla näkyy latuhavainto, jos kaudelta on yksi, sekä lähin lumihavainto.
Ei havaintoja vielä tältä kaudelta.
Havaintoja haetaan latukauden aikana tunnin välein.
Haettu 9.10. klo 03:33. Lähde: Pääkaupunkiseudun Palvelukartta (CC BY 4.0).
Ei lunta mitattu.
Lumensyvyys 0 cm, asema Espoo Tapiola, noin 8 km päässä, mitattu 9.10. klo 03:20.
Ennen latukautta. Lunta ei ole vielä riittävästi kauden alkuun.
Päivitetty 9.10. klo 03:33. Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0)
Lumisyvyys on säätieto, ei latutieto. Latuhavainnot tulevat vain pääkaupunkiseudun Palvelukartalta, muista kaupungeista emme saa avointa latutietoa.

Tiedot ovat LIPAS-rekisteristä. Palvelukartan latuyksiköt ja LIPAS-rekisterin latumerkinnät ovat suurelta osin samoja kohteita, ja Espoon luvut ovat rekisterin merkintöjä.
Kolme pisintä latua ovat Pirttimäki-Röylä-Niipperi (6,5km/p/ei valaistu) (11,1 km), Pirttimäen ladut (3km,5km,8km/ei valaistu) PERINTEINEN (9,5 km), Bodominjärvi (n 9km) (9,0 km). Luvut ovat LIPAS-rekisterin merkintöjen pituuksia, eivätkä ne välttämättä vastaa yhtä hiihtokierrosta.
Keskimäärin merkintä on 3,1 km pitkä. Valaistustieto puuttuu 21 ladulta. Valaistuksi merkityistä ladoista lasketaan valaistuksi enintään ladun oma pituus.
Espoon latuyksiköiden nimissä on kerrottu ladun pituus, onko latu tarkoitettu perinteiselle hiihdolle, vapaalle tyylille vai molemmille, ja onko se valaistu. Esimerkiksi Oittaa–Högnäs on nimen mukaan 2,8 kilometriä ja valaistu, ja Luukki–Kalajärvi–Niipperi 3,5 kilometriä ja ilman valaistusta.
Valaistuja latuja löytyy muun muassa Oittaalta, Tapiolasta, Leppävaarasta, Kauklahdesta ja Kalajärveltä. Oittaalla on nimien mukaan sekä kuntorata että 4,3 kilometrin ensilumenlatu, ja Leppävaarassa on keinolumilatu.
Yhden latuyksikön, Espoo Golf – Gumböle, nimessä lukee, että koirahiihto on sallittu. Muissa kohteissa koirahiihdon säännöt kannattaa katsoa paikan opasteista.
Pääkaupunkiseudun Palvelukartta, latuyksiköiden nimet, luettu 27.9.2026.
Lähde: Pääkaupunkiseudun Palvelukartta, latuyksiköt, luettu 27.9.2026.
Polkuopas saa latutiedot Jyväskylän yliopiston LIPAS-rekisteristä, ja Espoon kohdalla siinä on 60 hiihtolatua ja yhteensä 187,0 km. Yhden merkinnän keskipituus on 3,1 km. Palvelukartan latuyksiköt ja LIPAS-rekisterin latumerkinnät ovat suurelta osin samoja kohteita, ja Espoon luvut ovat rekisterin merkintöjä. Luvut kertovat rekisterin merkinnöistä, eivät yksittäisistä hiihtokierroksista.
Rekisterissä 38 latua on merkitty valaistuksi, ja niiden valaistu osuus on yhteensä 75,2 km. Valaistuksi merkittyjä latuja on noin 63 % kaikista rekisterin latumerkinnöistä. Valaistustieto puuttuu 21 ladulta, joten todellinen valaistu osuus voi olla suurempi. Kaupungin oman sivun nimeämät latualueet löytyvät tämän sivun listasta.
Kaupungin oma sivu mainitsee 5 lähtöpaikkaa tai latualuetta, muun muassa Oittaa, Tapiola–Turunväylä, Keskuspuisto–Latokaski. Rekisterin pisin latu on Pirttimäki-Röylä-Niipperi (6,5km/p/ei valaistu), 11,1 km. Valaistuksi merkittyjä latuja rekisterissä on 38. Kartta näyttää kaikki Espoon ladut, ja tämän sivun lähtöpaikkalistassa on lisätietoa jokaisesta mainitusta alueesta.
Sivun latuhavaintokortti näyttää Pääkaupunkiseudun Palvelukartan viimeisimmän tallennetun havainnon ajan. Jos havaintoja ei ole tältä kaudelta, kortti sanoo sen. Yli 72 tuntia vanha havainto merkitään vanhentuneeksi, eikä sen luokitusta näytetä nykytilanteena. Lumisyvyys on aina erillinen säähavainto Ilmatieteen laitoksen asemalta, eikä se kerro yksittäisen ladun tilasta.