Vantaan alueelta löytyy Jyväskylän yliopiston LIPAS-liikuntapaikkarekisterin mukaan 105 hiihtolatua, yhteensä 202,2 km. Valaistuksi on merkitty 26 latua, joiden valaistu osuus on 47,5 km. Pisin on Bisajärven lenkki hiihtolatu 10,1km, 10,1 km. Ladun keskipituus on 1,9 km. Kartalla näet kaikki ladut, ja alla näkyy latuhavainto, jos kaudelta on yksi, sekä lähin lumihavainto.
Ei havaintoja vielä tältä kaudelta.
Havaintoja haetaan latukauden aikana tunnin välein.
Haettu 9.10. klo 03:33. Lähde: Pääkaupunkiseudun Palvelukartta (CC BY 4.0).
Ei lunta mitattu.
Lumensyvyys 0 cm, asema Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema, noin 5 km päässä, mitattu 8.10. klo 03:00.
Lumensyvyys mitataan asemalla kerran päivässä.
Ennen latukautta. Lunta ei ole vielä riittävästi kauden alkuun.
Päivitetty 9.10. klo 03:33. Ilmatieteen laitos, avoin data (CC BY 4.0)
Lumisyvyys on säätieto, ei latutieto. Latuhavainnot tulevat vain pääkaupunkiseudun Palvelukartalta, muista kaupungeista emme saa avointa latutietoa.

Tiedot ovat LIPAS-rekisteristä. Palvelukartan latuyksiköt ja LIPAS-rekisterin latumerkinnät ovat suurelta osin samoja kohteita, ja Vantaan luvut ovat rekisterin merkintöjä.
Kolme pisintä latua ovat Bisajärven lenkki hiihtolatu 10,1km (10,1 km), Myyrmäki-Ylästö yhdyshiihtolatu 7,6km (7,7 km), Keimolan kilpahiihtoladut, 1,3km-4,8km, valaistu (5,3 km). Luvut ovat LIPAS-rekisterin merkintöjen pituuksia, eivätkä ne välttämättä vastaa yhtä hiihtokierrosta.
Keskimäärin merkintä on 1,9 km pitkä. Valaistustieto puuttuu 79 ladulta. Valaistuksi merkityistä ladoista lasketaan valaistuksi enintään ladun oma pituus.
Vantaan latuyksiköistä moni on nimensä mukaan lyhyt koulun tai asuinalueen lenkki, esimerkiksi Simonkylän koulun hiihtolatu (1,5 km) tai Vallinojan hiihtolatu (0,5 km). Koulujen latujen käytöstä koulun aikana kannattaa katsoa paikan omat ohjeet.
Pidempiä yhteyksiä ovat nimien mukaan Petikko–Serena (5,2 km), Hakunila–Bisajärvi (4,5 km), Myyrmäki–Pähkinärinne (4,2 km) ja Pitäjän kirkko–Koivuhaka (4,1 km). Keimolassa on valaistut kilpahiihtoladut, joiden pituudet ovat nimen mukaan 1,3–4,8 km.
Petikossa on nimen mukaan koirahiihtolatu (1,5 km). Palvelukartan latuyksiköt ja LIPAS-rekisterin latumerkinnät on yhdistetty toisiinsa rekisteritunnisteella, mutta yksi merkintä voi kattaa useamman latuosuuden.
Pääkaupunkiseudun Palvelukartta, latuyksiköiden nimet, luettu 27.9.2026.
Lähde: Pääkaupunkiseudun Palvelukartta, latuyksiköt, luettu 27.9.2026.
Polkuopas saa latutiedot Jyväskylän yliopiston LIPAS-rekisteristä, ja Vantaan kohdalla siinä on 105 hiihtolatua ja yhteensä 202,2 km. Yhden merkinnän keskipituus on 1,9 km. Palvelukartan latuyksiköt ja LIPAS-rekisterin latumerkinnät ovat suurelta osin samoja kohteita, ja Vantaan luvut ovat rekisterin merkintöjä. Luvut kertovat rekisterin merkinnöistä, eivät yksittäisistä hiihtokierroksista.
Rekisterissä 26 latua on merkitty valaistuksi, ja niiden valaistu osuus on yhteensä 47,5 km. Valaistuksi merkittyjä latuja on noin 25 % kaikista rekisterin latumerkinnöistä. Valaistustieto puuttuu 79 ladulta, joten todellinen valaistu osuus voi olla suurempi. Kaupungin oman sivun nimeämät latualueet löytyvät tämän sivun listasta.
Kaupungin oma sivu mainitsee 5 lähtöpaikkaa tai latualuetta, muun muassa Keimola, Petikko–Serena, Hakunila–Bisajärvi. Rekisterin pisin latu on Bisajärven lenkki hiihtolatu 10,1km, 10,1 km. Valaistuksi merkittyjä latuja rekisterissä on 26. Kartta näyttää kaikki Vantaan ladut, ja tämän sivun lähtöpaikkalistassa on lisätietoa jokaisesta mainitusta alueesta.
Sivun latuhavaintokortti näyttää Pääkaupunkiseudun Palvelukartan viimeisimmän tallennetun havainnon ajan. Jos havaintoja ei ole tältä kaudelta, kortti sanoo sen. Yli 72 tuntia vanha havainto merkitään vanhentuneeksi, eikä sen luokitusta näytetä nykytilanteena. Lumisyvyys on aina erillinen säähavainto Ilmatieteen laitoksen asemalta, eikä se kerro yksittäisen ladun tilasta.