Jään kantavuus – mitä viranomaiset ja järjestöt neuvovat ja miksi yksi luku ei riitä
Kartta tai yksittäinen paksuusluku ei kerro, kantaako jää juuri sinun reitilläsi. Jään paksuus ja laatu vaihtelevat saman järven eri kohdissa virran, lumipeitteen, lähteiden ja kevätauringon vuoksi. Viranomaiset ja järjestöt antavat vain vähimmäisohjeen, joka ei ole takuu. Tällä sivulla ovat ohjeet, tarkistustavat, varusteet ja toimintatapa, jos jää pettää.
Miksi kartta tai yksi paksuusluku ei riitä?
Paksuusluku kertoo vain yhdestä pisteestä yhtenä päivänä. Syken mukaan jäätilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta, ja jään laatu ja paksuus vaihtelevat samankin järven eri kohdissa. Virallinen mittaus välttelee ohutjäisiä kapeikkoja ja virtapaikkoja, joten ne eivät näy sen luvuissa.
Syke sanoo asian itse suoraan. Sen mukaan ”ei virallinen jäänpaksuuden mittauspaikka saa kuitenkaan koskaan tuudittaa kulkijaa turvallisuuteen”. Mittauspaikka on yleensä vähintään 50 metrin päässä rannasta, ja mittauksia tehdään 46 kohteessa kolme kertaa kuussa.
Heikko kohta voi olla lähellä vahvaa. Syken mukaan jää voi heti jäätymisen jälkeen olla paljon heikompaa virtapaikoissa ja selkävesillä kuin ranta-alueilla, ja lumipeite vaikeuttaa heikon jääalueen havaitsemista. SUH muistuttaa, että ”samat jäät, jotka ovat vuosien varrella kantaneet, voivat seuraavana talvena pettää”.
Lähde: Syke (Vesi.fi), haettu 7.10.2026 · Syke (mittaaminen), haettu 7.10.2026 · SUH (Jäällä liikkumisen ABC), 23.10.2023, haettu 7.10.2026
Mitä viranomaiset ja järjestöt suosittelevat jään paksuudeksi, ja miksi luvut eroavat?
Syke ja pelastustoimi antavat yhdelle jalkaisin kulkevalle aikuiselle vähimmäisohjeeksi 5–10 cm teräsjäätä, ja SUH ja Viisaasti vesillä neuvovat 10 cm:ä. Tiukin ohje on 10 cm. Moottorikelkalle Syke antaa ohjeeksi vähintään 15 cm, ja mönkijälle saman luvun antavat Viisaasti vesillä ja pelastustoimi. Luvut koskevat vain kirkasta teräsjäätä, eivät lumijäätä, eivätkä ne ole takuu.
Lähteet eroavat toisistaan. Syken tietokortti mainitsee viisi senttiä, Vesi.fi-palvelun jäätilannesivu 5–10 cm, SUH viisi senttiä ja mielellään kymmenen, ja Viisaasti vesillä -sivusto kymmenen. Ilmatieteen laitos neuvoi vuonna 2013 odottamaan, että paksuus on vähintään 10 cm. Tällä sivulla lukuja ei keskiarvoisteta. Kun ohjeet poikkeavat toisistaan, tiukin ohje on 10 cm.
Ohje koskee teräsjäätä. Se on kirkasta, läpikuultavaa ja lasimaista, ja kairanreiästä katsottuna se näyttää tummalta. Kohvajää syntyy, kun lumi ja sohjo jäätyvät jään päälle. Se on vaaleaa ja himmeää, ja sen kantokyky on Syken mukaan vain noin puolet teräsjään kantokyvystä.
Halkeamat heikentävät jäätä. Syken mukaan halkeaman reunalla kantokyky on vain 40 prosenttia ehjän jään kantokyvystä ja halkeamien risteyksessä 25 prosenttia. Autolla liikutaan SUH:n ja Syken ohjeen mukaan vain merkityillä jääteillä.
Lähde: Syke (tietokortti), haettu 7.10.2026 · Syke (Vesi.fi), haettu 7.10.2026 · SUH (muistilista), 19.11.2019, haettu 7.10.2026 · Viisaasti vesillä (jään kantokyky), haettu 7.10.2026 · Etelä-Savon pelastustoimi, 13.4.2023, haettu 7.10.2026 · Ilmatieteen laitos (2013), 23.10.2013, haettu 7.10.2026
Miten jään voi tarkistaa itse?
Syken ohjeen mukaan jään paksuus pitää varmistaa mittaamalla omalla kulkureitillä, ei arvaamalla. Metallipäisellä jääsauvalla voi kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä, ja jään laadun erottaa väristä. Mikään tarkistus ei tee jäästä varmaa, eikä se korvaa kaveria eikä varusteita.
Syken ohje on, että jään kantokyky varmistetaan mittaamalla paksuus omalla kulkureitillä. SUH:n mukaan metallipäinen jääsauva kuuluu omin voimin jäällä liikkuvien varustukseen. Sillä voi kävellessä tai luistellessa kokeilla jään kestävyyttä, ja hädän tullen sauvasta on apua itsensä ja toisten auttamisessa.
Virallinen mittaus näyttää, miksi yksi reikä ei riitä. Syken mittaajat kairaavat jokaisella kerralla kolme reikää uusiin kohtiin, mittaavat jään kokonaispaksuuden ja erikseen teräsjään ja kohvajään paksuuden sekä lumen paksuuden.
Teräsjää on kirkasta ja tasaista. Kohvajää on vaaleaa, läpinäkymätöntä ja Syken sanoin ”kuin jähmettynyttä maitoa”. Jos jään väri ja rakenne vaihtelevat reitillä, myös jään kantokyky vaihtelee.
Kuvassa on jääsauva ja jääkaira jäällä. Sauva ja kaira ovat välineitä, joilla jäätä tutkitaan. Ne eivät kerro, että juuri tämä jää olisi tutkittu loppuun.
Lähde: Syke (Vesi.fi), haettu 7.10.2026 · Syke (Kestääkö jää?), 2.12.2019, haettu 7.10.2026 · Syke (mittaaminen), haettu 7.10.2026 · SUH (muistilista), 19.11.2019, haettu 7.10.2026
Mitä jäälle kannattaa ottaa mukaan?
SUH:n mukaan jäänaskalit kaulalla käyttövalmiina ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Lisäksi viranomaiset ja SUH neuvovat ottamaan mukaan kaverin, metallipäisen jääsauvan, pillin, vesitiiviiksi pakatun puhelimen, vaihtovaatteet sekä heittoliinan tai köyden.
Ilman terävää apuvälinettä itsensä vetäminen takaisin liukkaalle jäälle on SUH:n mukaan äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Naskalit on siksi pidettävä kaulalla eikä repun pohjalla.
Reppu pakataan kelluttavaksi. Vaihtovaatteet laitetaan vesitiiviisti muovipussiin, ja reppu kiinnitetään napakasti vyötärövyöllä. Repun sivutaskuun kiinnitetään heittoliina tai 15–20 metrin köysi, jonka toinen pää on sidottu reppuun. Kevyt hypotermiapussi lämmittää kylmettynyttä ja estää lisäjäähtymisen.
Paljon jäällä liikkuvalle SUH suosittelee kuivapukua, joka pitää veden varaan joutuneen kuivana ja toimintakykyisenä pidempään. Puhelimeen kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus, joka auttaa paikantamaan sijainnin. Alla oleva lista on tulostettavissa ja tallennettavissa puhelimeen.
Jäälle lähtijän lista
Rastit tallentuvat tähän puhelimeen, eikä lista tarvitse verkkoyhteyttä, kun sivu on kerran latautunut. Voit myös tulostaa listan tai tallentaa sen tekstitiedostona.
Lista on muistiapu varustautumiseen. Se ei kerro jään kunnosta, eikä rastitettu lista tee jäästä varmaa.
Jää ei ole koskaan varmasti kantavaa. Tämä sivu ei ole turvallisuusarvio.
polkuopas.fi/opas/jaan-kantavuus. Lähteet: Syke, SUH, Viisaasti vesillä, Etelä-Savon pelastustoimi.
Lähde: SUH (muistilista), 19.11.2019, haettu 7.10.2026 · SUH (Jäällä liikkumisen ABC), 23.10.2023, haettu 7.10.2026 · Etelä-Savon pelastustoimi, 13.4.2023, haettu 7.10.2026
Mitä tehdä, jos jää pettää?
Viisaasti vesillä -sivuston ohje on huutaa heti apua tai puhaltaa pilliin, kääntyä siihen suuntaan, josta oli tulossa, ja rikkoa edessä olevaa jäätä. Sen jälkeen ohje on kohottaa itsensä uintipotkuilla vaaka-asentoon jäänaskaleita apuna käyttäen ja ponnistaa jään päälle. Lopuksi ohje on ”kieri, ryömi ja konttaa kunnes varmasti olet kestävällä jäällä” ja hakeutua nopeasti lämpimään. Hiihtäjälle ohje lisää, että sukset irrotetaan, ellei muuten pääse ylös.
Jos et pääse ylös, sivuston ohje on pitää kiinni jään reunasta ja pysyä lämpöhukan pienentämiseksi mahdollisimman liikkumattomana. Huuda apua tai puhalla pilliin. SUH korostaa tekniikkaa. Jalat eivät mene itsestään uintiasentoon, ja ne täytyy saada sinne potkimalla. Omatoimista harjoittelua ”turvallisessa ympäristössä” suositellaan.
Kuva näyttää vain pakosuunnan, sillä jalanjäljet kertovat, mistä tulit. Se ei ole askel askeleelta -ohje, eikä kuva korvaa harjoittelua. Tekniikkaa on syytä harjoitella etukäteen, esimerkiksi uimahallissa. Tarkka järjestys on luettavissa Viisaasti vesillä -sivustolta.
Jos joku toinen tarvitsee apua, toimi ripeästi mutta niin, ettet itse joudu uhriksi. Ota mukaan köysi, riuku, oksa, airo tai oma takki, lähesty vahvan jään suunnasta ja konttaa ja ryömi viimeiset metrit. Auttaessasi levitä jalkasi painon tasaamiseksi. Vedestä noussutta liikutellaan erittäin varovaisesti, koska hieronta, alkoholi ja nopea lämmittäminen voivat aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen. Hätänumero on 112. Hätätilanteet ja 112 luonnossa kertoo, miten sijainnin saa hätäkeskukselle.
Lähde: Viisaasti vesillä (pelastautuminen), haettu 7.10.2026 · SUH (muistilista), 19.11.2019, haettu 7.10.2026
Milloin järvet yleensä jäätyvät ja jäät lähtevät?
Syken havainnoista laskettuna järvet jäätyvät Etelä-Suomessa tyypillisesti joulukuun puolivälissä (mediaani 14.12.) ja Lapissa marraskuun alussa (3.11.). Jää lähtee etelässä yleensä huhtikuun lopussa (29.4.) ja Lapissa kesäkuun alussa (1.6.). Luvut kuvaavat talvia 1991–2020 eivätkä kerro mitään tämän talven jäästä.
Järvi ei jäädy kerralla. Syken ja SUH:n mukaan ensimmäisinä jäätyvät rantavedet ja lahdet, viimeisinä ulapat, syvänteet ja virtaavat vedet. Syke seuraa sekä jäätymistä että jäänlähtöä neljässä vaiheessa. Jäätymisen vaiheet ovat rantojen jäätyminen, lahtien jäätyminen, koko näköpiirin jäätyminen ja koko järven jäätyminen.
Pitkällä aikavälillä aikataulu on liikkunut. Syken mukaan jäätyminen on myöhästynyt ja jäänlähtö aikaistunut jopa parilla viikolla sadan viime vuoden aikana, ja jääpeiteaika on lyhentynyt noin kuukaudella. Etelä-Suomessa jään kokonaispaksuus on pienentynyt, mutta Pohjois-Suomessa se on kasvanut, koska kohvajään osuus on kasvanut. Paksumpi jää ei siis aina tarkoita parempaa jäätä.
Kalenteri ei kerro jäästä. Ilmatieteen laitos kirjoitti vuonna 2013, ettei jäälle pidä lähteä almanakan mukaan. Siksi taulukko kuvaa menneitä talvia eikä sano mitään siitä, millainen jää on nyt.
MENNEET TALVET
Näin järvet ovat jäätyneet ja jäät lähteneet talvina 1991–2020. Taulukko on havaintohistoriaa, ei tietoa tämän talven jäästä.
Etelä-Suomialle 62° pohjoista leveyttä, 23 havaintopaikkaa
- Jäätyminen
- 14.12. (80 % talvista 13.11.–12.1.)
- Jään lähtö
- 29.4. (80 % talvista 14.4.–7.5.)
Keski-Suomi ja Savo62–64° pohjoista leveyttä, 27 havaintopaikkaa
- Jäätyminen
- 1.12. (80 % talvista 7.11.–25.12.)
- Jään lähtö
- 4.5. (80 % talvista 25.4.–14.5.)
Pohjois-Suomi, Kainuu ja Koillismaa64–66° pohjoista leveyttä, 14 havaintopaikkaa
- Jäätyminen
- 16.11. (80 % talvista 25.10.–9.12.)
- Jään lähtö
- 14.5. (80 % talvista 4.5.–26.5.)
Lappiyli 66° pohjoista leveyttä, 9 havaintopaikkaa
- Jäätyminen
- 3.11. (80 % talvista 18.10.–27.11.)
- Jään lähtö
- 1.6. (80 % talvista 19.5.–15.6.)
Mediaani ja väli, jolle 80 prosenttia havaituista talvista osui.
Jäätyminen tarkoittaa, että koko havaitsijan näköpiiri oli pysyvästi jäässä. Jään lähtö tarkoittaa, että jää oli kadonnut koko näköpiiristä. Alueet on jaettu leveyspiirin mukaan eivätkä seuraa maakuntarajoja, ja havaintopaikat ovat sisävesillä. Laskelma on Polkuoppaan, ja se perustuu Syken avoimeen dataan (CC BY 4.0, haettu 7.10.2026). Laskentatapa on kerrottu lähdeluettelossa.
Lähde: Syken avoin data, haettu 7.10.2026 · Syke (tietokortti), haettu 7.10.2026 · Syke (mittaaminen), haettu 7.10.2026 · Syke (Vesi.fi), haettu 7.10.2026 · Ilmatieteen laitos (2013), 23.10.2013, haettu 7.10.2026
Mistä viralliset jäätiedot julkaistaan?
Sisävesien jäänpaksuushavainnot ja mallinnettu jäätilannekartta julkaistaan Syken Vesi.fi-palvelussa, merialueiden jäätilanne Ilmatieteen laitoksella. Ne ovat erillisiä lähteitä eivätkä tämän sivun vastaus. Syke itse neuvoo, ettei jäälle pidä mennä pelkän kartan arvioiden perusteella.
Vesi.fi päivittää jäätilannearvion kolme kertaa kuussa mittauskauden aikana. Sen oma varoitus on, että kartta ei kerro minkään vesistön todellista jäänpaksuutta. Havainto edustaa vain mittauspaikkaa mittauspäivänä. Osoitteet ovat sivun lopussa lähdeluettelossa.
Lähde: Syke (Vesi.fi), haettu 7.10.2026 · Ilmatieteen laitos (2013), 23.10.2013, haettu 7.10.2026
Avaintiedot
| Tieto | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| Viranomaisten ja järjestöjen vähimmäisohje, jalkaisin kulkeva aikuinen | 5–10 cm teräsjäätä, tiukin ohje 10 cmSyke, pelastustoimi, SUH, Viisaasti vesillä, haettu 7.10.2026 | Syke, pelastustoimi, SUH, Viisaasti vesillä, haettu 7.10.2026 |
| Moottorikelkka | Vähintään 15 cm teräsjäätäSyke, SUH, haettu 7.10.2026 | Syke, SUH, haettu 7.10.2026 |
| Mönkijä | Vähintään 15 cm teräsjäätäViisaasti vesillä, Etelä-Savon pelastustoimi, haettu 7.10.2026 | Viisaasti vesillä, Etelä-Savon pelastustoimi, haettu 7.10.2026 |
| Auto | Vain merkityillä jääteilläSyke, SUH, haettu 7.10.2026 | Syke, SUH, haettu 7.10.2026 |
| Kohvajään kantokyky teräsjäähän verrattuna | Noin puoletSyke, haettu 7.10.2026 | Syke, haettu 7.10.2026 |
| Kantokyky halkeaman reunalla ja halkeamien risteyksessä | 40 % ja 25 % ehjän jään kantokyvystäSyke, haettu 7.10.2026 | Syke, haettu 7.10.2026 |
| Kevätjää | Jopa 20–30 cm paksu jää voi muuttua läpeensä puikkomaiseksiSyke, haettu 7.10.2026 | Syke, haettu 7.10.2026 |
| Syken jäänpaksuuden mittauskohteet | 46 kohdetta, mittaus kolme kertaa kuussaSyke, haettu 7.10.2026 | Syke, haettu 7.10.2026 |
| Jäihin vajoamiseen menehtyy vuosittain | 10–30 ihmistäViisaasti vesillä, haettu 7.10.2026 | Viisaasti vesillä, haettu 7.10.2026 |
Usein kysyttyä
- Kuinka paksu jään pitää olla, jotta sen päällä voi kävellä?
- Syke ja Etelä-Savon pelastustoimi suosittelevat vähintään 5–10 cm teräsjäätä yhdelle jalkaisin kulkevalle aikuiselle, ja SUH ja Viisaasti vesillä neuvovat 10 cm:ä (haettu 7.10.2026). Luku on vähimmäisohje, ei takuu, eikä se korvaa jään tarkistamista omalla reitillä. Virtapaikoissa, kapeikoissa ja keväällä jää voi pettää paksunakin.
- Voiko jään paksuuden päätellä kartalta?
- Ei voi. Syken mukaan jäätilannekartan perusteella ei voi päätellä minkään vesistön todellista jäänpaksuutta, eikä jäälle pidä mennä pelkän kartan arvioiden perusteella (Syke, Vesi.fi, haettu 7.10.2026). Siksi Polkuoppaan kartalla ei näytetä jäätietoa. Kartta voisi antaa väärän varmuuden tunteen.
- Voiko jäällä liikkua keväällä, jos jää on paksua?
- Keväällä paksuus ei enää kerro jään kantokyvystä. Syken ja SUH:n mukaan haurastunut, puikkoontunut jää voi pettää, vaikka se olisi monikymmensenttistä. Etelä-Savon pelastustoimi neuvoi huhtikuussa 2023 välttämään jäälle menoa jo silloin ja varustautumaan huolella, jos menee (haettu 7.10.2026).
- Tarvitseeko pilkkiminen luvan?
- Ei tarvitse. Kalastuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus onkia ja pilkkiä veloituksetta. Oikeus ei koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita eikä vesialueita, joilla kalastaminen on kielletty. Pilkintäkilpailuihin tarvitaan kalastusoikeuden haltijan lupa (Finlex, kalastuslaki 379/2015, haettu 7.10.2026). Tarkista rajoitukset itse. Jäällä liikkuminen on omalla vastuullasi.
- Tarvitaanko naskalit myös tutulla järvellä?
- SUH:n mukaan jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus, tutulla lähijäällä ja vieraalla alueella. SUH muistuttaa, että jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi pettää tutuissakin paikoissa (SUH, 2023, haettu 7.10.2026).
Lähteet, joista tämä sivu on koottu
Nämä ovat viranomaisten ja järjestöjen omia sivuja, eivät tämän sivun vastaus. Kaikki lähteet on luettu 7.10.2026. Sivu tarkistetaan uudelleen joka lokakuussa. Jäätymis- ja jäänlähtöajat ovat Polkuoppaan laskelma Syken avoimista havainnoista (CC BY 4.0, talvet 1991–2020), eivät Syken julkaisema tilasto. Laskelmassa käytetään havaintoja ”koko näköpiiri pysyvästi jäässä” ja ”jään katoaminen koko näköpiiristä” havaintopaikoilta, joilla on vähintään 15 talven havainnot, ja alueet jaetaan leveyspiirin mukaan.
- Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesi.fi: Jäätilanne. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://www.vesi.fi/jaatilanne/
- Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesi.fi aineistopankki: Jään kantavuus mitataan teräsjään mukaan. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://vesi.fi/aineistopankki/jaan-kantavuus-mitataan-terasjaan-mukaan/
- Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesi.fi aineistopankki: Vesistöjen jäänpaksuuden mittaaminen. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://vesi.fi/aineistopankki/vesistojen-jaanpaksuuden-mittaaminen/
- Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesi.fi: Kestääkö jää?. Julkaistu 2.12.2019. Haettu 7.10.2026.https://www.vesi.fi/vesitieto/kestaako-jaa/
- Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Turvallisen jäällä liikkumisen muistilista. Julkaistu 19.11.2019. Haettu 7.10.2026.https://suh.fi/turvallisen-jaalla-liikkumisen-muistilista/
- Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Jäällä liikkumisen ABC. Julkaistu 23.10.2023. Haettu 7.10.2026.https://suh.fi/jaalla-liikkumisen-abc/
- Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH): Pääsiäisaurinko houkuttelee ihmisiä heikoille kevätjäille. Julkaistu 12.5.2023. Haettu 7.10.2026.https://suh.fi/paasiaisaurinko-houkuttelee-ihmisia-heikoille-kevatjaille-jaan-paksuus-ei-kerro-enaa-sen-turvallisuudesta/
- Viisaasti vesillä -sivusto (SUH, Suomen Latu ym.): Jään kantokyky. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://www.viisaastivesilla.fi/jaalla/jaan-kantokyky
- Viisaasti vesillä -sivusto (SUH, Suomen Latu ym.): Jäistä pelastautuminen ja pelastaminen. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://www.viisaastivesilla.fi/jaalla/jaista-pelastautuminen-ja-pelastaminen
- Viisaasti vesillä -sivusto (SUH, Suomen Latu ym.): Jäällä. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://www.viisaastivesilla.fi/jaalla
- Etelä-Savon pelastustoimi: Kevätjäät ovat petollisia (tiedote). Julkaistu 13.4.2023. Haettu 7.10.2026.https://pelastustoimi.fi/-/kevatjaat-ovat-petollisia
- Ilmatieteen laitos: Tarkista jäätilanne jääkartalta (uutinen). Julkaistu 23.10.2013. Haettu 7.10.2026.https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/1235640
- Finlex: Kalastuslaki 379/2015, 7 § Yleiskalastusoikeudet. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/379
- Suomen ympäristökeskus (Syke), Hydrologiarajapinta: JaatJaanlahto-taulu, jäätymis- ja jäänlähtöhavainnot. Sivulla ei näy julkaisupäivää. Haettu 7.10.2026.https://rajapinnat.ymparisto.fi/api/Hydrologiarajapinta/1.1/odata
Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.
Kaikki lähteet on luettu 7.10.2026. Sivu tarkistetaan uudelleen joka lokakuussa. Jäätymis- ja jäänlähtöajat ovat Polkuoppaan laskelma Syken avoimista havainnoista (CC BY 4.0, talvet 1991–2020), eivät Syken julkaisema tilasto. Laskelmassa käytetään havaintoja ”koko näköpiiri pysyvästi jäässä” ja ”jään katoaminen koko näköpiiristä” havaintopaikoilta, joilla on vähintään 15 talven havainnot, ja alueet jaetaan leveyspiirin mukaan.
Päivitetty 2026-10.