Yötön yö ja kaamos Suomessa

Kaamoksessa aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle, ja yöttömässä yössä se ei laske. Pohjoisimmassa Suomessa, Nuorgamissa, kaamos alkaa 25.11. ja yötön yö kestää 16.5.–29.7.

Piirroskuvitus avoimesta tunturimaisemasta. Etualalla on kiviröykkiö, vasemmalla tyyni järvi ja oikealla kapea polku, joka jatkuu kohti matalalla taivaanrannalla olevaa aurinkoa.
Avaa napapiirin pohjoispuoli kartalla →

Pohjoisimmassa Lapissa ilmiöt kestävät kuukausia

Nuorgamissa yötön yö kestää runsaat kaksi ja puoli kuukautta ja kaamos melkein kaksi kuukautta, 17.1. asti. Utsjoella aurinko pysyy koko joulukuun horisontin alapuolella.

Etelämpänä kaamos lyhenee nopeasti. Sodankylässä se kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua. Luvut vaihtelevat paikkakunnittain, joten oman retkikohteen päivät kannattaa katsoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Mitä ilmiöt tarkoittavat polulla

Yöttömänä yönä valoisaa on myös keskiyöllä, joten kävelemään voi lähteä mihin kellonaikaan tahansa.

Kaamoksessa Lapissa on keskipäivällä muutama tunti hämärää, joten valoisaa aikaa on vähän. Metsähallitus neuvoo ottamaan mukaan otsalampun tai taskulampun ja varaparistot. Heijastinpoluilla heijastimet merkitsevät reitin.

Mitä hämärä tarkoittaa

Hämärä on aikaa, jolloin aurinko on horisontin alapuolella mutta ei ole vielä tai enää täysin pimeää. Porvarillisessa hämärässä auringon keskipiste on enintään kuusi astetta horisontin alapuolella.

Hämärän pituus vaihtelee maan eri osissa. Lapissa se kestää syksyisin ja keväisin noin tunnin, kun maan eteläosissa porvarillinen hämärä kestää silloin vain 40–50 minuuttia.

Päivän pituus muuttuu nopeasti

Marraskuun alussa päivä on etelässä lähes yhdeksän ja Lapissa noin seitsemän tuntia pitkä. Pohjoisimman Lapin kaamos alkaa vasta aivan kuukauden viimeisinä päivinä.

Kevätpäiväntasauksen tienoilla päivä pitenee Helsingissä noin kuusi minuuttia vuorokaudessa. Talvipäivänseisauksen aikaan aurinkoa ei nähdä Sodankylän pohjoispuolella lainkaan, mutta napapiirillä päivän pituus ei mene nollaan vaan on lyhimmilläänkin pari tuntia.

Ilmiöt napapiirin ympärillä

Ilmiö ei lopu napapiiriin kuin veitsellä leikattuna. Napapiiri määritellään auringon keskipisteen mukaan ilman ilmakehää, mutta aurinko katsotaan nousseeksi ja laskeneeksi yläreunan mukaan, ja ilmakehä nostaa sitä näennäisesti. Ilmatieteen laitoksen mukaan kaamos jää siksi noin puoli leveysastetta napapiirin pohjoispuolelle ja keskiyön aurinko näkyy noin puoli astetta sen eteläpuolellakin.

Ilmatieteen laitoksen mukaan yötöntä yötä vietetään tarkalleen ottaen myös napapiirin eteläpuolella, Tornion ja Kuusamon välisellä linjalla.

Aavasaksa ja keskiyön aurinko

Ylitornion Aavasaksa on vaara Tornionjoen laaksossa. Museoviraston RKY-kuvauksen mukaan keskiyön auringon ihailu on houkutellut matkailijoita vaaran laelle jo 1600-luvulta alkaen.

Napapiirin pohjoispuoli kartalla

Napapiirin pohjoispuolella on kartallamme 803 retkikohdetta, muun muassa laavuja, autiotupia ja tulipaikkoja. Aavasaksan huipun löydät myös kartalta.

Avaintiedot

TietoArvo
Auringon nousu ja laskuaurinko nousee ja laskee, kun keskipiste on noin puoli astetta horisontin alapuolella: kaamos jää noin puoli leveysastetta napapiirin pohjoispuolelle ja keskiyön aurinko näkyy noin puoli astetta sen eteläpuolellakin
Yötön yö napapiirin eteläpuolellaTornion ja Kuusamon välinen linja
Nuorgamyötön yö 16.5.–29.7., kaamos 25.11.–17.1.
Sodankyläkaamos neljä päivää juuri ennen joulua
Utsjokiaurinko pysyy maan alla koko joulukuun
Porvarillinen hämäräauringon keskipiste enintään 6° horisontin alapuolella; Lapissa noin tunti, etelässä 40–50 min syksyisin ja keväisin
Päivän pituus Helsingissätalvipäivänseisauksena alle 6 h, kesäpäivänseisauksena lähes 19 h; keväällä noin 6 min lisää vuorokaudessa
Päivän pituus marraskuun alussaetelässä lähes 9 h, Lapissa noin 7 h
Pimeällä retkeilyotsalamppu tai taskulamppu ja varaparistot, lämmin vaatetus, heijastinpolut; esimerkkeinä Ukko-Luoston näköalatupa (noin 1,5 km pysäköintipaikalta) ja Saariselän Aurorapolku
Aavasaksavaara, Ylitornio

Usein kysyttyä

Onko kaamoksessa Lapissa täysin pimeää?
Lapissa ei ole täysin pimeää. Sydäntalvella, kun aurinko ei juuri näyttäydy, keskipäivän aikaan on muutama tunti hämärää.
Kuinka pitkä päivä on Helsingissä talvella ja kesällä?
Päivä kestää Helsingissä talvipäivänseisauksena alle kuusi tuntia ja kesäpäivänseisauksena melkein 19 tuntia.
Mitä pimeälle talviretkelle pitää ottaa mukaan?
Metsähallitus neuvoo ottamaan otsalampun tai taskulampun ja varaparistot sekä pukeutumaan lämpimästi, koska lämpötila voi laskea jyrkästi. Lisäksi kannattaa kertoa muille, minne on menossa, etenkin yksin liikkuessa, ja varata retkeen reilusti aikaa.
Mihin Lapissa voi lähteä pimeällä retkelle?
Esimerkkeinä ovat Pyhä-Luoston kansallispuisto, jossa Ukko-Luoston näköalatupa on noin 1,5 kilometrin päässä pysäköintipaikalta, sekä Saariselän keskustan lähellä kulkeva Aurorapolku, jonka varrella on levähdystupa. Talvella Ukko-Luoston näköalatupaan pääsee Luosto-Torvisen Majan lumikenkäreittiä pitkin.
Miksi revontulia ei aina näe, vaikka on pimeää?
Revontulten näkemiseen tarvitaan selkeä taivas, sillä pilvet estävät näkymän. Täysikuun aikaan revontulia on myös vaikeampi erottaa.
AIHEESEEN LIITTYVÄÄ

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Metsähallitus (luontoon.fi) ja Museovirasto (RKY). Luontoon.fi-lähteen teksti on englanninkielinen, ja suomennos on Polkuoppaan oma.