Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelan, Someron ja Karkkilan alueella Etelä-Suomessa. Puiston pinta-ala on noin 21 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 3 laavua ja 44 retkeilykohdetta yhteensä. Liesjärvi on Suomen vanhimpia kansallispuistoja, ja sen tunnetuin nähtävyys on Kyynäränharju. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1956.
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee valtatie 2:n varrella Tammelan, Someron ja Karkkilan alueella. Puistoon pääsee autolla useilta pysäköintialueilta, ja ajantasaiset ajo-ohjeet ja osoitteet löytyvät luontoon.fi-palvelusta.
Linnuston pesimärauhan turvaamiseksi liikkuminen on kielletty puiston rajoitusosissa 15.4.–15.7. Rajoitusosat näkyvät järjestyssäännön liitekartassa.
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty Liesjärven kansallispuistossa. Koira on tervetullut, kunhan se on kytkettynä koko retken ajan.
Tilapäinen leiriytyminen on sallittu vain osoitetuilla paikoilla, joita ovat Peukaloisen laavu, Kaksvetisen kota ja Savilahden telttailualue. Tulenteko on sallittu vain huolletuilla ja merkityillä tulentekopaikoilla. Maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty.
Pyöräily on sallittu vain pyöräilyyn osoitetuilla teillä ja reiteillä. Ratsastus on sallittu vain ratsastukseen osoitetuilla teillä ja reiteillä.
Puistossa on esteetön keittokatos Tittilammin alueella, joka voidaan varata. Tarkista esteettömien reittien ja palveluiden ajantasaiset tiedot luontoon.fi-palvelusta.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Liesjärven kansallispuisto on pieni mutta monimuotoinen, ja sen rantaviiva on pitkä. Kyynäränharju on kapea kannas Kyynärä- ja Liesjärven välillä, ja sen yli pääsee sillalla. Itse Liesjärvi ei kuulu kansallispuistoon, vaikka sen saaret on suojeltu. Korteniemen perinnetila on entinen metsänvartijatila, jonka pihapiiri ja viljelykset on kunnostettu 1910-luvun mukaisiksi.
Kyynäränharju on Liesjärven kansallispuiston tunnetuin luonnonnähtävyys. Se on kapea kannas Kyynärä- ja Liesjärven välillä, ja kannaksen yli pääsee sillalla.
Kyllä. Puistossa on vuokratupia ja esteetön keittokatos, joka voidaan varata. Tupien tiedot ja varaukset löytyvät luontoon.fi-palvelusta.
Vain osoitetuilla paikoilla. Tilapäinen leiriytyminen on sallittu Peukaloisen laavulla, Kaksvetisen kodalla ja Savilahden telttailualueella.
Korteniemen perinnetila on entinen metsänvartijatila Liesjärven kansallispuistossa. Tilan pihapiiri on säilynyt lähes ennallaan yli sadan vuoden ajan, ja viljelykset on kunnostettu 1910-luvun mukaisiksi.
Kyllä, mutta koira on pidettävä kytkettynä. Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty kansallispuistossa.
Liesjärven kansallispuisto perustettiin 21.12.1956 annetulla lailla vanhoista valtion mailta, ja se on yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista. Puistoa on laajennettu lailla 674/1981 ja uudelleen vuonna 2005, jolloin alue lähes kaksinkertaistui, kun mukaan liitettiin soidensuojelualueita ja vanhoja aarnimetsäkohteita. Alueen luonnontilaisimpia aarniometsiä, Ahonnokkaa ja Isosaarta, on suojeltu jo 1920-luvulta lähtien.
44 retkeilykohdetta Liesjärven kansallispuistossa kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Kartalla voit
Polkuopas on ilmainen.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.


Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.