Kurjenrahka — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Varsinais-Suomessa noin 35 kilometrin päässä Turun keskustasta. Puiston pinta-ala on noin 32 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 4 laavua ja 36 retkeilykohdetta yhteensä. Suurin osa puistosta on soita, ja Kurjenrahka on Varsinais-Suomen laajin luonnontilainen suoalue. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1998.
- Retkeilykohteita
- 36 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 32 km²
- Perustamisvuosi
- 1998
- Maakunta
- Varsinais-Suomi
- Laavuja
- 4 kpl
- Telttailupaikkoja
- 4 kpl
- Keittokatoksia
- 2 kpl
- Näköalapaikkoja
- 2 kpl
- Luontotorneja
- 2 kpl
- Käymälöitä
- 3 kpl
- Koordinaatit
- 60.7288°N, 22.3778°E
- Alue
- lat 60.677–60.7667, lng 22.2784–22.4855
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Lokakuu 2026
Missä Kurjenrahka sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Kurjenrahkan kansallispuistoon?
Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee Turusta Yläneelle johtavan tien eli maantie 204:n varrella, noin 35 kilometriä Turusta pohjoiseen. Puisto on usean kunnan alueella, ja pääopastuspaikka on Kurjenpesä. Puiston tuntumaan kulkee julkista liikennettä ainakin kesäaikaan, mutta ajantasaiset yhteydet kannattaa tarkistaa ennen matkaa.
Reitit
Puiston polut kuuluvat Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Savojärven kierros on yli kuusi kilometriä, ja Kurjenpesältä Kuhankuonolle kulkee noin kahden kilometrin Karpalopolku.
Rajoitusvyöhykkeet
Pesivän ja levähtävän linnuston rauhan turvaamiseksi liikkuminen on kielletty rajoitusvyöhykkeillä. Kurjenrahkan länsiosassa, Vajosuolla ja Laidasuon–Lakjärven alueella kielto on voimassa 15.4.–15.7. Lammenrahkalla kielto on voimassa 15.1.–15.7.
Koirat
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty Kurjenrahkan kansallispuistossa. Koira on tervetullut, kunhan se on kytkettynä koko retken ajan.
Tulenteko ja leiriytyminen
Leiriytyminen on sallittu vain osoitetuilla paikoilla, esimerkiksi huollettujen tulentekopaikkojen yhteydessä ja Kurjenpesän merkityllä telttailualueella. Tulenteko on sallittu vain huolletuilla ja merkityillä tulentekopaikoilla. Maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Kurjenrahka on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Kurjenrahkan suot ovat enimmäkseen karuja keidassoita, ja nimensä mukaisesti alue on kurkien kotisuo. Puiston tunnetuin nähtävyys on Kuhankuonon rajakivi, joka on seitsemän kunnan rajapyykki. Pukkipalon vanhat metsät ovat Varsinais-Suomen edustavimpia. Puiston pääopastuspaikka on Kurjenpesän luontotupa Savojärven rannalla.
Usein kysytyt kysymykset — Kurjenrahka
Missä Kuhankuonon rajakivi on?
Kuhankuonon rajakivi on Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys. Se on seitsemän kunnan rajakivi, ja varhaisin tieto siitä on vuodelta 1381.
Pääseekö Kurjenrahkalle bussilla?
Puiston tuntumaan kulkee julkista liikennettä ainakin kesäaikaan. Useimmat Turusta Yläneelle ja Säkylään kulkevat linja-autot ohittavat puiston, mutta yhteydet vaihtelevat, joten tarkista ajantasaiset aikataulut ennen matkaa.
Näkeekö Kurjenrahkalla kurkia?
Kyllä. Kurjenrahka on nimensä mukaisesti kurkien kotisuo, jossa pesii vuosittain useita kurkipareja. Lammenrahkalla suolinnusto on runsaimmillaan.
Saako Kurjenrahkalla telttailla?
Vain osoitetuilla paikoilla. Leiriytyminen on sallittu esimerkiksi huollettujen tulentekopaikkojen yhteydessä ja Kurjenpesän merkityllä telttailualueella.
Missä Kurjenrahkalla liikkuminen on rajoitettu?
Linnuston rauhan vuoksi liikkuminen on kielletty rajoitusvyöhykkeillä. Kurjenrahkan länsiosassa, Vajosuolla ja Laidasuon–Lakjärven alueella kielto on voimassa 15.4.–15.7. ja Lammenrahkalla 15.1.–15.7.
Kurjenrahka — perustaminen ja historia
Kurjenrahkan kansallispuisto perustettiin lailla 1295/1997, joka tuli voimaan 1.1.1998. Perustettaessa puistoon kuului noin 2 540 hehtaaria valtion omistamia alueita Turun kaupungissa ja kahdeksassa kunnassa. Valtioneuvosto oli tehnyt periaatepäätöksen kansallispuiston perustamisesta jo vuonna 1978, mutta puisto perustettiin vasta 20 vuotta myöhemmin. Kuhankuonon rajakivi mainitaan jo vuonna 1381 Maskun ja Nousiaisten pitäjien rajapaikkojen luettelossa.
Mitä retkeilypaikkoja Kurjenrahkan kansallispuistossa on?
36 retkeilykohdetta Kurjenrahkalla kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Kartalla voit
- Suodata kohdetyyppejä
- Tallenna paikka puhelimeesi ilman tiliä
- Vie kohteita ja reittejä Garmin-laitteelle (GPX)
Polkuopas on ilmainen.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.