Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä Pirkanmaalla. Puiston pinta-ala on noin 50 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 0 laavua ja 25 retkeilykohdetta yhteensä. Puiston tunnetuin nähtävyys on Helvetinkolun rotko, ja alueen erikoisuus ovat muinaiset rotkolaaksot ja rotkojärvet. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1982.
Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä Pirkanmaan pohjoisosassa. Puiston pääopastuspiste on Ravintola Helvetin Portti Kankimäen pysäköintialueella, ja toinen pääpysäköintialue on Haukanhieta. Lyhin reitti Helvetinkolulle alkaa Kankimäestä Helvetistä itään -luontopolkuna.
Haukkajärven erikseen osoitetuilla saarilla ja luodoilla maihinnousu on kielletty 15.4.–31.7. lintujen pesimärauhan vuoksi.
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty Helvetinjärven kansallispuistossa. Koira on tervetullut, kunhan se on kytkettynä koko retken ajan.
Leiriytyminen on sallittu vain osoitetuilla paikoilla, ja tulenteko vain huolletuilla ja merkityillä tulentekopaikoilla. Maastopalovaroituksen aikana avotuli on kielletty muualla kuin hormillisissa keittokatoksissa.
Kalliokiipeily on sallittu vain Sammakkolammella. Jääkiipeilyyn soveltuva jääputous on Ison Helvetinjärven pohjoispään länsirannalla. Muilla puiston kallioilla kiipeily on kielletty kallioluonnon suojelemiseksi.
Helvetinkolun luona on päivätupa, jossa ei saa yöpyä. Tarkista päivätuvan säännöt ja ajantasaiset tiedot luontoon.fi-palvelusta.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Helvetinjärven erikoisuus ovat muinaiset rotkolaaksot, joissa kapeat rotkojärvet jatkuvat jonona. Tunnetuin rotko on Helvetinkolu, kapea sola Ison Helvetinjärven rannalla, joka on ollut matkailunähtävyys jo 1800-luvulta. Haukkajärven Haukanhieta on suosittu hiekkaranta. Puistossa on kaksi virallista kiipeilypaikkaa, kalliokiipeilyyn Sammakkolammella ja jääkiipeilyyn Ison Helvetinjärven pohjoisrannalla.
Lyhin reitti Helvetinkolulle on Helvetistä itään -luontopolku, joka alkaa Kankimäen pysäköintialueelta Ravintola Helvetin Portin luota. Haukanhiedan pysäköintialueelta Helvetinkolulle kulkee oma, pidempi reitti.
Kyllä, mutta vain osoitetuilla paikoilla. Kalliokiipeilypaikka on Sammakkolammella ja jääkiipeilypaikka Ison Helvetinjärven pohjoisrannalla. Muilla kallioilla kiipeily on kielletty.
Kyllä. Haukkajärven Haukanhieta on suosittu hiekkaranta, jonne pääsee Haukanhiedan pysäköintialueelta.
Kyllä. Ravintola Helvetin Portti Kankimäen pysäköintialueella toimii myös kansallispuiston opastuspisteenä ja tarjoaa palveluita matkailuautoille. Palvelut ja aukioloajat vaihtelevat, joten tarkista ne ravintolan sivuilta.
Kyllä, mutta koira on pidettävä kytkettynä. Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty kansallispuistossa.
Helvetinjärven kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 lailla 674/1981. Puisto sijaitsee Ruovedellä, ja sitä on laajennettu useaan otteeseen, muun muassa lailla 52/2005, jolla puistoon liitettiin noin 1 250 hehtaaria valtion maita. Nykyinen pinta-ala on noin 50 neliökilometriä. Alue oli tunnettu matkailukohde jo 1800-luvulla. Helvetinkolun ja Ison Helvetinjärven maisemia ovat ihailleet kuuluisat taiteilijat, muun muassa taidemaalari Akseli Gallen-Kallela.
25 retkeilykohdetta Helvetinjärvellä kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Kartalla voit
Polkuopas on ilmainen.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →

Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.


Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.