Riisitunturi — laavut, autiotuvat ja retkeilykohteet kartalla
Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Lapissa Posion kunnan alueella. Puiston pinta-ala on noin 76 neliökilometriä. Polkuoppaan tietokannassa puistossa on 5 laavua, 1 autiotupaa ja 24 retkeilykohdetta yhteensä. Riisitunturi tunnetaan rinnesoistaan ja talvisista tykkykuusista, ja tunturi kohoaa 465 metriin. Puistoa hallinnoi Metsähallitus, ja se perustettiin vuonna 1982.
- Retkeilykohteita
- 24 kpl (Polkuopas)
- Pinta-ala
- noin 76 km²
- Perustamisvuosi
- 1982
- Maakunta
- Lappi
- Laavuja
- 5 kpl
- Autiotupia
- 1 kpl
- Keittokatoksia
- 2 kpl
- Käymälöitä
- 2 kpl
- Koordinaatit
- 66.2263°N, 28.4869°E
- Alue
- lat 66.1913–66.2657, lng 28.302–28.649
- Hallinto
- Metsähallitus
- Tiedot päivitetty
- Lokakuu 2026
Missä Riisitunturi sijaitsee ja miten sinne pääsee?
Miten päästä Riisitunturin kansallispuistoon?
Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Posiossa. Retkeilyreitit alkavat Riisitunturin pysäköintialueelta sekä Kirintövaaran pysäköintialueelta. Ajo-ohjeet ja pysäköintialueiden ajantasaiset tiedot löytyvät luontoon.fi-palvelusta.
Talvi ja tykkylumi
Tykkylumen peittämät kuuset kuuluvat puiston talvimaisemaan. Avoin tunturimaasto sopii lumikenkäilyyn, ja talvella puistossa on monitoimireitti lumikenkäilijöille, hiihtäjille ja pyöräilijöille.
Koirat
Lemmikkieläinten vapaana pitäminen on kielletty Riisitunturin kansallispuistossa, joten koira on pidettävä kytkettynä. Metsästyksessä ja poronhoitotöissä käytettävät koirat voivat olla irti kyseisen toiminnan yhteydessä.
Tulenteko ja leiriytyminen
Puistossa on vyöhykkeet, joiden säännöt näkyvät järjestyssäännön liitekartassa. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä leiriytyminen on sallittu vain huolletuilla taukopaikoilla ja avotuli vain merkityillä tulentekopaikoilla. Muualla puistossa leiriytymispaikan saa valita vapaasti, ja tulentekoon voi käyttää maassa olevia risuja, kuivia oksia ja pieniä juurakoita. Maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty.
Pyöräily
Lumettomana aikana pyöräily on sallittu vain Tolva–Niirokumpu- ja Jaksamo–Ruokamo-välisillä metsäautoteillä. Lumipeitteisenä aikana pyöräily on sallittu Riisitunturin monitoimireitillä.
Vesi
Puistossa ei ole isoja järviä, joten juomavesi kannattaa ottaa mukaan. Metsähallitus suosittelee keittämään luonnonveden ennen juomista.
Saapumis- ja joukkoliikenneohjeet löytyvät puiston viralliselta sivustolta.
Miksi Riisitunturi on ainutlaatuinen retkeilykohde?
Riisitunturi edustaa eteläistä tunturiluontoa, jossa metsänrajan puu on kuusi eikä koivu. Riisitunturi kohoaa 465 metriin, ja useat muut huiput nousevat yli 400 metrin. Kostea ilmasto tekee alueesta rinnesoiden ja talvisten tykkykuusten maiseman. Päiväretkelle sopivat Riisin rääpäsy ja Riisin rietas, ja pidempään retkeen puiston halki kulkeva Riisitunturin reitti.
Usein kysytyt kysymykset — Riisitunturi
Kuinka pitkiä reittejä Riisitunturilla on?
Riisin rääpäsy on 4,5 km ja Riisin rietas 10,9 km, ja molemmat ovat päiväreittejä. Pidempään retkeen sopii Riisitunturin reitti, joka kulkee puiston halki Riisitunturilta Kirintövaaraan ja on noin 33 km.
Onko Riisitunturilla autiotupa?
Kyllä. Riisitunturin autiotupa sijaitsee retkeilyreitin varrella. Lisäksi puistossa on laavuja ja tulentekopaikkoja, ja yöpyminen onnistuu myös teltassa sallituilla paikoilla.
Saako Riisitunturilla telttailla vapaasti?
Osin. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä leiriytyminen on sallittu vain huolletuilla taukopaikoilla. Muualla puistossa leiriytymispaikan saa valita vapaasti. Vyöhykkeet näkyvät järjestyssäännön liitekartassa.
Voiko Riisitunturilla lumikenkäillä tai hiihtää?
Kyllä. Avoin tunturimaasto sopii lumikenkäilyyn, ja talvella puistossa on monitoimireitti lumikenkäilijöille, hiihtäjille ja pyöräilijöille.
Saako Riisitunturille viedä koiran?
Kyllä, mutta koira on pidettävä kytkettynä. Vain metsästyksessä ja poronhoitotöissä käytettävät koirat voivat olla irti kyseisen toiminnan yhteydessä.
Riisitunturi — perustaminen ja historia
Riisitunturin alue oli suomalaisten luonnontutkijoiden tuntema jo 1900-luvun alussa rinnesoiden takia. Suomen luonnonsuojeluyhdistyksen luonnonaluetoimikunta ehdotti kansallispuistoa virallisesti vuonna 1967, Metsähallitus rauhoitti alueelle luonnonhoitometsän vuonna 1971 ja valtioneuvosto teki periaatepäätöksen puiston perustamisesta vuonna 1978. Laki Riisitunturin kansallispuistosta tuli voimaan 1.1.1982. Puiston tehtävänä on säilyttää Peräpohjolan alkuperäistä, erämaista metsä- ja suoluontoa. Puiston tunnus on hiiripöllö ja tykkykuusikko.
Mitä retkeilypaikkoja Riisitunturin kansallispuistossa on?
24 retkeilykohdetta Riisitunturilla kartalla
Laavut, autiotuvat, telttailupaikat ja muut kohteet
Kartalla voit suodattaa kohteet tyypin mukaan.
Kartalla voit
- Suodata kohdetyyppejä
- Tallenna paikka puhelimeesi ilman tiliä
- Vie kohteita ja reittejä Garmin-laitteelle (GPX)
Polkuopas on ilmainen.
Polkuopas-sovelluksessa voit kerätä kansallispuistomerkkejä käymällä retkeilykohteissa. Jokaisesta merkitystä käynnistä jää muisto profiiliisi.
Avaa sovellus →Entä kun kohde on löytynyt?
Merkitse kohteet muistiin
Löytämäsi kohteet voit merkitä muistiin ilman kirjautumista. Tallennus säilyy yleensä selaimessa myös sivun sulkemisen jälkeen, samalla laitteella.
Jaa kokoelma retkikaverille
Kun luot tilin, voit koota löytämäsi kohteet kokoelmaksi ja jakaa sen retkikaverille. Jakaminen vaatii tilin sekä jakajalta että vastaanottajalta.
Vie GPS-laitteeseen
Tallentamasi kohteet voit ladata GPX-tiedostona ja siirtää GPS-laitteeseesi. Vienti toimii selaimessa ilman kirjautumista.